Aihearkisto: linkit

Linkkikokooma lauantaille

Jaakko Stenhäll: Voisivatko demarit ja vassarit alkaa kääntää kelkkaansa?

Itse toivoisin, että hallituksen sisältä löytyisi oikea sosiaalisesti vastuullinen siipi (vihr+sdp+vas+kd), joka uskaltaisi sitten laittaa verosopeutusta enemmän kuin leikkauksia. Tämä ei vaatisi oikeastaan muuta kuin valtionvarainministeriltä halua ja näkemystä ottaa tällainen linjaus: olla Obama silloin kuin Obama sitä ei ollut.

Asiaahan tämä. Demarien ja vasemmistoliiton hirttäytyminen ALV:hen oli yksi kummallisimpia asioita hallitusneuvotteluissa. Vasemmisto tuntui unohtaneen väitteensä siitä, että maksetuille veroille saadaan vastinetta. Nyt hallitusneuvotteluissa ja vaaleja edeltävässä keskustelussa väite vääntyi jokseenkin seuraavaksi: rikkaiden pitää maksaa köyhien palvelut. (Ei tuokaan totuutta vastannut, sillä ALV:n korotuksen ollessa mukana muut osat pakettia olisivat olleet enemmän progressiviisia.)

Vasemmisto on analysoinut rintamalinjat väärin arvioidessaan, että taistelu käydään tasaverojen ja progressiviisten verojen välillä. Suurempi ja tärkeämpi taistelu käydään itseasiassa veronkorotusten ja menoleikkausten suhteesta. Itseäni tämä taistelu pelottaa, sillä alkaa olla selvää, etteivät hallitusohjelman toivomaa kasvua näy.

Olli-Poika Parviainen: Sosiaalinen media on mahdollisuus

Facebookin kaltaiset sosiaalisen median palvelut eivät ole poistumassa keskuudestamme. Valituksen ja syyllistämisen sijaan meidän tulisi löytää sellaisia ratkaisumalleja, joissa sosiaalisen median tuottamiin haasteisiin vastataan ja hyötyjä edistetään.

Olli-Poika osallistuu keskusteluun sosiaalisessa mediassa kutsuttujen tapahtumien ongelmista. Ihan selvästi tarvitaan vääntöä kansalaisten oikeuksista. Tampereella halutaan panna kuriin puistokaljoittelu jostain syystä. Ikään kuin olisi parempi, että ihmiset joisivat salaa kotona ja ikään kuin kaupungin pitäisi olla järjestystä varten eikä ihmisiä.

Osmo Soininvaara: Tiedonvälityksen pirstoutuminen johtaa arvojen eriytymiseen

Osmo Soininvaara kiinnittää huomiota tiedonvälityksen pirstaloitumisen ongelmiin. Itse nostin tätä esiin alkuvuoden kirjoituksessani Kulttuurin sirpaloitumisesta.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Linkkikokoamaa keskiviikolle

Hanna Hakko: PerusNuoret, yrittäkää edes

Keskustelu lukumääräneutraalista avioliitosta syttyi vähän yllättäen. Hanna summaa keskustelun aika perusteellisesti. Mm. perussuomalaisten nuorten kannanotossa väännetään asia siihen suuntaan, että Vihreät nuoret ajaisivat jälleen islamisaatiota. Tuntuu vähän huvittavalta, että ensin olimme puoluekokouksessa joidenkin mielestä uskontovihamielisiä ja nyt sitten ollaan islamin asialla perussuomalaisten nuorten mielestä. Samoin pohdituttaa, miten fundamentalisti muslimit suhtautuisivat vaikkapa kahden miehen ja yhden naisen liittoon.

Jani Toivola: Jaettu huominen

Jani Toivola kirjoittaa tunnetajuisesti ja itsereflektoivasti toisten haukkumisesta ja syyttelystä perussuomalaisen avustajan innoittamana:

”Myös vihreiden keskuudessa on varmasti viljelty monia sananparsia sekä perussuomalaisista että muiden puolueiden edustajista. Ylipäätään kaikista, jotka ovat eri mieltä. Tämä ei ole yhtään sen hyväksyttävämpää. En hyväksy sitä kummastakaan leiristä. En kenenkään joukoista.”

Miten Uuden Suomen porukka sitten vastaa tähän yritykseen luoda siltoja? Lähinnä huudellen sitä, että pitää kasvattaa paksu nahka ja pitää olla kova. Ei tarvitse ja ei pidä. Kaikki ilmeisesti on nykyään hyökkäys ihmisten oikeuksia kohtaan, sillä kiltteyden vaatimuskin on jonkinlainen yritys rajoittaa toisten elämää. Nettikansa on joskus tuskastuttavaa, mutta on hyvä, että fiksut ja ajattelevat ihmiset uskaltautuvat sen hampaisiin.

Joseph Stiglitz: Europe’s Travails and Our Collective Fate

Talouden nobelisti Joseph Stiglitz osallistuu eurokeskusteluun aika asiallisella puheenvuorolla, joka liittää yhteen Arabimaailman demokratiahankkeet ja euroalueen ongelmat. Euron kriisiin ei tahdo löytyä pitkäaikaista ratkaisua, vaikka se olisikin helppoa:

What needs to be done is by now well-known: Issue European bonds, using the collective borrowing power of the European Union, and pass the low interest rates onto the countries in need, combined with a growth strategy that will engender needed revenues.

Tänä kesänä minua on hävettänyt se, millä puolella Suomi seisoo tässä keskustelussa. Media täällä antaa vakuuspuheiden mennä läpi, vaikka kukaan ei oikein tiedä, mitä niillä edes haluttaisiin. Jos itsenäinen valtio ilmoittaa, ettei maksa velkojaan eikä vakuuksia, kuka toimii ulosottomiehenä? Suomen armeija? The Economist muuten summasi viime neuvotteluiden tuloksen:

Finally, the ministers nodded to Finland, whose government had insisted on Greece posting collateral to secure any new loans. Most other countries thought this would only complicate matters, particularly if it meant tying up Greek assets due for privatisation. Now they speak of a “collateral arrangement where appropriate”. Quite what this means, nobody knows.

Tätä sitten esiteltiin tiukkana voittona Suomen ”tiukalle linjalle”. Ei tule yhtään ylpeä olo.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Linkkikokoelma torstaille

Ville-Veikko Mastomäki kirjoittaa Tasa-arvon toteutumisesta vihreissä.

Toivon siis että vihreät valitsevat ministerinsä sillä perusteilla kuka kansallisissa vaaleissa valituiksi tulleista henkilöistä (ulkopuolisen ottaminen vaatisi erittäin perusteltua syytä. Aiemmin ainoastaan puolueen puheenjohtajuus on riittänyt, enkä näe mitään syytä kävellä kansan äänestystuloksen yli) on pätevin mitäkin ministeriötä johtamaan.

Ville-Veikon kanssa on helppo olla tässäkin samaa mieltä. Itse näkisin, että kiintiöajattelu on herätellyt ainakin minua miettimään ihan oikeita epäkohtia paikkojen jakamisissa. Luulen, että sukupuoleen kiinnitetty huomio voi parhaimmillaan nostaa esiin hakijoiden diversiteetin muitakin puutteita. Olen aiemmin pohtinut kiintiöit Sukupuolikiintiöistä. Siinä nostin esiin ongelmia liian tiukoissa kiintiöissä, kun jaettavia pestejä on vähän. Tarjoan lääkkeeksi löysempiä kiintiöitä. Viime viikonlopun valintojen jälkipyykissä on myös esitetty pidemmän aikavälin keskiarvon seuraamista, mikä voisi olla hyvä idea myös.

Ville-Veikon kirjoitus liittyi Vihreiden naisten varapuheenjohtaja Anita Birstolin: Epätasa-arvo puoluejohdossa on huolestuttava -tiedotteseen.

Itse näen vieläkin, että Vihreiden naisten valittaminen nykyisistä valinnoista on kaksinaismoralistista: Vihreät naiset eivät järjestönä valittaneet, kun puolueen pj ja ministerit olivat naisia. Samoin näen, että Vihreiden naisten toiminta keskittyy liikaa järjestön naisten nostamiseen puolueen elimiin, mikä tekee vaikeammaksi järjestöön kulumattomien naisten toiminnan.

Laura Nordström pui myös puoluekokouksen päätöksiä kirjoituksessa Demokratiaa puoluekokouksessa.

Hän hehkuttaa sitä, että käytännössä olimme ensimmäinen puolue, joka valitsi puheenjohtajansa jäsenäänestyksellä. Harmittamaan jäi se, että nyt kokouksessa ei saatu läpi kahden puheenjohtajan mallia. Aika ei vielä tainnut olla kypsä, mutta kahden puheenjohtajan malli noussee esiin vielä jatkossakin. Se nimittäin toimii ViNOssa aika mainiosti.

Rosa Meriläinen kirjoittaa Aamulehden puheenaiheessa Viinat sisälle markettiin! -kirjoituksessa Alkon monopolin purkamisesta ja muista alkoholin ympärillä tapahtuvaan kaksinaismoralismiin.

Rosa on tässäkin tavalliseen tapansa rohkea ja aika oikeassa. Itse olen ehkä vielä löysästi kannattamassa Alkon monopolin säilyttämistä. Epäilen, että kontrolli Alkoissa pelaa paremmin kuin ruokakaupoissa. Toisaalta kaikilta muilta osin myönnän toiminnan olevan lähinnä outoa kiusaamista, jolla kai ostetaan hyvää omatuntoa ilman mitään tuloksia.

Crco-ohjelman eniten puhutuimmat viestit vinolaisessa blogosfäärissä: http://sairanen.org/vino

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Linkkejä sunnuntaille

Yritän tässä aloittaa uuden käytännön itselleni. Yritän noin pari kertaa viikossa koota erilaisia linkkejä, mitä Facebook-seinälleni on kertynyt ja mitä vinolaisessa blogosfäärissä on tapahtunut. Kommentoin arttikkeleita vähän, mutta päätavoite on jakaa mielenkiintoisia linkkejä. Saa nähdä, miten tälle käy.

Jaakko Stenhäll: Taloudelliset vapaudet vihreään politiikkaan on Jaakon puoluekokouksessa pitämä puhe. Välillä punavihreässä maailmassa sekoitetaan aika hävytön oman edun tavoittelu yrityksissä riippumattomiin taloustieteilijöihin. Erityisesti on harmillista on se, että ihan standardin taloustieteen analyysi maailman järjestyksestä on ihan hyödyllinen eikä aina tarvitse kaivaa jotain marxin tekstiä analyysin pohjaksi.

Paloma Hannonen vastaa Helsingin Sanomissa julkaistuun Elina Grundströmin kirjoitukseen. Grundström näkee vähän kaiken uuden sosiaalisen median ja vastaavan jonkinlaisena ohimenevänä mitättömänä trendinä ja syyllistyy 80-luvun nuorten haukkumiseen. Paloman kirjoituksen kanssa on helppo olla yhtämieltä, kun ainakin oman poliittisen aktiivisuuden merkittävä motivoija ovat nimenomaan uudet ideat. Ne ovat Grundströmin mielestä vain turhaa hapatusta.

Let Learning Happen – Sugata Mitra at European Zeitgeist 2011 lyhyehkössä puheessa Sugatra Mitra avaa kokeiluitaan tietokoneavusteisessa opiskelussa. Lapsiryhmien oppimistulokset ovat huimia, kun heidät on suurin piirtein jätetty yksin tietokoneen kanssa. Voi olla, että tämä ehkä liioittelee mahdollisuuksia, mutta samalla pistää miettimään.

Kokoomuksen vuoden 1991 ympäristöpoliittinen ohjelma nousi vaihteeksi vihreiden sivuilla Facebookissa keskusteluun. Ohjelma kannattaa lukea ja sitten verata ohjelman tiukkaa progressiivistä sävyä nykyisen Kokoomuksen toimintaan. Esimerkiksi: ”Tavoitteena on oltava vähintään kokonaisenergiankulutuksen kasvun pysäyttäminen vuosituhannen vaihteeseen mennessä ja supistaminen viidenneksellä vuoteen 2010 mennessä sekä uusien kestävää kehitystä tukevien ja ympäristöystävällisten energiantuotantomenetelmien käyttöönotto.” Tämä ohjelma olisi aika pienin muutoksin minun ihan mahdollista allekirjoittaa ja on sanottava, että Vihreilläkin on nähty huonompia papereita. Mikä Kokoomuksessa meni tämän jälkeen vikaan?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail