Jotta päämääristäni puhuminen ei olisi koko sisältö sivustolle, listaan nyt tässä kolme erittäin hyvää linkkiä. Kaikki linkit ovat pitkiin englanninkielisiin teksteihin. Tämänkaltaisia tekstejä luen paljon. Huomaan usein, että luen aika vähän tavallista kirjallisuutta, kun netistä löytyvät tekstit vievät kaiken ajan. Palaan varmaan näihin vielä tarkemmin jossain vaiheessa.

Bertrand Russell: In Praise of Idleness Essee suoraan vuodelta 1931. Tämä on ehdottomasti yksi minun ajattelua eniten muuttaneista teksteistä. Esimerkiksi ajatus ensimmäisen maailmansodan sotivista valtioista on minusta hyvin mielenkiintoinen. Sodan aikana puolet työkykyisestä väestöstä oli rintamalla tekemässä tuottamatonta työtä ja silti peruselintarvikkeita oli tarpeeksi. Siis selviäisimme aivan hyvin puolella työllä ja saisimme näin kallisarvoista vapaa-aikaa. Voitaisiin väittää, että talous pyöri lainarahalla, mutta reaalisesti se kuitenkin pyöri.

Kurt Vonnegut: Cold Turkey Kurt Vonnegut on yksi lempikirjailijoistani. Jotenkin hänen hyvin asiaan iskevä, yksinkertainen ja humoristinen tyyli on minusta aivan täydellistä. Vonneguttia lukiessa tulee rauhallinen olo maailman tuhoutumisesta. Tämä juttu kertoo öljyriippuvuudesta. Peak oil on myös lempiaiheitani, joten ei ole varmastikaan ihme, että pidän tätä raakana totuutena.

Inside Scientology Janet Reitmanin juttu skientologiasta on yllättävänkin mielenkiintoinen luettava. Realistiselta tuntuva kuva uskonnosta, joka on vetänyt kaiken niin överiksi, että välillä melkein naurattaa. Nauru vaan tahtoo loppua, kun tajuaa, että jotkut todella uskovat tuohonkin. Artikkeli on julkaistu Rolling Stonessa. Olen törmäillyt moniin muihinkin erittäin kiinnostaviin juttuihin samassa lehdessä, mikä ainakin ensin yllätti minut täysin.

Myin sieluni ja perustin blogin. Blogit ovat yleensä ihan hirveää luettavaa ja niin on varmaan tämäkin. Pahoitelen siis jo etukäteen. Todennäköisesti myös kyllästyn kolmannen merkinnän jälkeen. Siitäkin pahoittelen.

Tavoitteeni tälle sivulle ovat epäjärjestyksessä:

1) Parhaiden linkkien levittäminen ja kommentointi. Luen niin valtavasti netin kummallisia sivustoja, että välillä tekee mieli kommentoida. Teen tätä toki irkitsekin, mutta on kiva saada jotain pysyvämpää itsellekin.

2) Puhua vähän elämästäni. Todennäköisesti tämä on tavattoman tylsää jokaiselle minua tuntevalla – puhumattakaan tuntemattomista ihmisistä, jotka todennäköisesti saavat jonkinlaisen kohtauksen noin kahden lauseen jälkeen. Anteeksi.

3) Poliittiinen ja muu avautuminen. Avautuminen on kivaa. Koitan kuitenkin välttää avautuamasta siitä, kuinka tylsää minulla. Voin tässä ja nyt vakuuttaa, että minulla on yleensä tylsää blogatessa. Miksi minä muuten tänne mitään taputtelisin?