Älä lyö sairasta tennismailalla, älä nosta äänestysprosenttia nettiäänestyksellä

Kunnallisvaalien alhainen äänestysprosentti on taas kirvoittanut jälleen keskustelua Internet-äänestämisestä Risto E.J. Penttilästä Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen. Internet-äänestäminen lääkkeenä alhaiseen vaali-intoon on kuin kurkkukivun lääkintä hakkaamalla sairasta tennismailalla. Ei ole mitään syytä olettaa, että se korjaisi itse sairautta ja itseasiassa on syytä pelätä, että parannuskeino aiheuttaisi uusi vaivoja.

Täysin sähköisessä äänestämisessä ei päästä luotettavuudessa ja läpinäkyvyydessä lähellekään lippuäänestyksen tasoa. Ongelmia on esimerkiksi järjestelmän ymmärrettävyydessä toimitsijoille, äänestäjille ja hävinneelle osapuolelle. Järjestelmän tekemää työtä ei myöskään voida varmistaa riippumattomalla tarkastuslaskennalla. Tämän asian olisi pitänyt tulla selväksi sähköisten äänestysten epäonnistuttua. Silloinhan jouduttiin vaalit uusimaan. Nämä ongelmat ovat sähköisen äänestyksen ominaisuus, eikä niitä voi väistää korjaamalla jo löydettyjä yksittäisiä toiminnallisia ongelmia.

Internet-äänestämiseen liittyy vielä vaalipaikoilla tapahtuvaa sähköistä äänestämistä suurempia ongelmia. Äänen antaminen voi tapahtua painostettuna tai vaikka lahjottuna kotona paljon helpommin kuin äänestyskopissa. Miltä tuntuisi äänestäminen vaikka vaalimökillä? Tuntuisiko yhtään painostuksen vaaralta? Nykyäänhän on kampanjointikin kiellettyä äänestyspaikkojen läheisyydessä painostuksen pelosta.

Nettiäänestäminen ei edes vaikuta äänestysprosenttiin. Esimerkiksi ylioppilaskuntien siirtyminen nettiäänestykseen edustajistovaaleissa ei nostanut äänestysprosenttia. Kovin suuria eivät vaikutukset ole ymmärykseni mukaan olleet muuallakaan. Jos huomattavan paljon suurempi osa ihmisistä vaivautuu äänestämään presidenttiä kuin kuntavaltuustoa, kertoo se siitä, että äänestäminen onnistuu, jos on motivaatiota.

Ylipäätään koko keskustelussa on mielestäni keskitytty vähän väärään kysymykseen. Äänestysprosentin sijaan pitäisi miettiä sitä, miten ihmiset kokisivat enemmän osallisuutta päätöksenteossa. On tietenkin selvä, että äänestysprosentti on jonkinlainen indikaattori tästä osallisuudesta, mutta vain indikaattori eikä se itse asian pihvi.

Äänestämisen lisääminen vaatii paljon enemmän kuin muita ongelmia aiheuttavia vippaskonsteja.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

5 thoughts on “Älä lyö sairasta tennismailalla, älä nosta äänestysprosenttia nettiäänestyksellä”

  1. Olen ihan samaa mieltä tuossa päätöksenteon avoimmuudesta ja osallisuudesta, että sitä pitäisi nostattaa. Ihmiset vaan on todella vieraantuneet politiikasta, mutta vielä enemmän urapoliitikot tuntuvat vierautuneet yhteiskunnastamme. Jo se, että asioista puhutaan semmoisella kielellä, jota ei tavan duunari ymmärrä, on parhain tapa karkottaa politiikka tavallisen kansalaisen ulottuvilta.

    En vaan näe yhteyttä tähän sähköisen äänestyksen tyrmäämiseen. Miksi ei keksitä keinoja ratkaista ongelmat? Ihan samalla tavallahan nettipankissa asioiva voi olla painostuksen alla kun tekee sitä kotoaan, painostus ja uhkailuhan on kuitenkin rikos – ja uhrilla on mahdollisuus tehdä siitä rikosilmoitus. Kännykkä voi olla varkaan käsissä hyvä tapa tehdä tihutöitä, mutta sekin on vissiin kriminalisoitu?

    Selittäisikö joku miksi Virossa tämä äänestys toimii? Vai toimiiko se? Olenko ymmärtänyt jotain väärin? Käsittääkseni sähköistä äänestystä koitettiin Suomessa joskus, mutta järjestelmää ei oltu testattu tarpeeksi ja kun se sitten epäonnistui, niin tarkoittaako se, että koko idea on haudattu? Eikö kukaan kehittele tähän ratkaisua? Eikö testejä voi tehdä lisää?

    Se miten sähköinen äänestys vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen jää nähtäväksi vasta sitten kun sitä kokeillaan. Yksi teoria on, että se keikauttaisi ”vallan” täysin ylösalaisin, sillä todennäköisesti 30 vuotta samaa puoluetta äänestäneet IT-kykenemättömät vanhukset jättäisivät äänestämättä kokonaan, koska eivät todennäköisesti osaisi sähköistä äänestysjärjestelmää edes käyttää.

  2. minnamoira: Mutta kun sähköistä äänestystä on kokeiltu pienemmässä skaalassa yliopistoissa. Siellä ei ole näkynyt selvää vaikutusta äänestysaktiivisuudessa. Tämä viittaisi vähän siihen, ettei vaikutus ole ainakaan kovin merkittävä.

    Mun mielestä ongelma ei ole itse äänestysaktiivisuus vaan yleensäkin ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa ja oikeastaan ihmisten halu vaikuttaa. Nyt se on maissa. Ihan hyvin tuo äänestäminen tuntuu presidentinvaaleissa sujuvan, kun aihe kiiinnostaa.

    Ja Suomessahan testattiin sähköistä äänestämistä vaalipaikoilla. Se meni ihan päin helkuttia ja vaalit piti uusia. Ei oikein lupaa hyvää tekniikan puolesta.

    Viron ääenstys toimii, mutta kukaan ei tiedä, miten paljon siellä on painostusta ja vastaavaa. Tuskin se kauheasti vielä äänitulosta kääntää, kun sähköiseen äänestyksen käyttäjien määrä on vain jotain 15 prosentin luokkaa.

  3. Eli jos siinä on ongelmia, niitä ei kannata edes yrittää korjata vaan mieluummin tyrmää koko teknologian? Olisi jännä tietää äänestetäänkö lappusilla vielä 200 vuodenkin päästä. Tekniset ongelmat saa kyllä korjattua proaktiivisella ongelmanratkaisulla.

    Tuo painostus on outo argumentti, kun ottaa huomioon että TV:ssä ja lehdistössä kaikki puolueet ei kuitenkaan saa tasavertaisesti näkyvyyttä, vaan niillä on suurin etu ketkä tuuttaa eniten propagandaansa mediassa. Joten tällä hetkellä järjestelmässä on jo puolueellisuutta ja tuo nettiäänestyksen painostus ei eroa yhtään siitä että on nähnyt 30 min ennen äänestyspaikalle menemistä keskustelua TV:ssä suurimmista puolueista. Ongelma on siinä että jotkut ihmiset ovat liian herkkiä painostukselle tai eivät osaa suodattaa median propagandaa, ja se ongelma kuuluu demokratiaan jossa kaikille annetaan oikeus vaikuttaa päätöksiin mielipiteellään.

    En usko että nettiäänestys kuitenkaan nostaisi äänestysprosenttia, niinkauan kuin edustuksellisesta demokratiasta periytyviä ongelmia ei korjata. Nettiäänestys mahdollistaisi halvemman ja useammin tehtävän äänestyksen, ja siten voitaisiin toteuttaa suoraa demokratiaa, sen sijaan että äänestettäisiin ihmisiä jotka puhuu kauneiten mutta joilla ei ole kuitenkaan mitään velvollisuutta täyttää vaalilupauksiaan.

  4. ”Tekniset ongelmat saa kyllä korjattua proaktiivisella ongelmanratkaisulla.”

    Siitä vaan ratkaisemaan niitä. Suurin on se, että ei ole mitään taetta siitä, kuka on äänestäjän vieressä. Kukaan ei tätä mun mielästä ole aidosti ratkaissut.

    Propaganda on vähän pakollinen osa tätä prosessia. En tiedä, miten yhteinen päätöksenteko toimisi missään niin, etteivät toiset ihmiset yrittäisi vaikuttaa toisiin erilaisilla tavoilla.

    En usko, että edustajista päästään kokonaan eroon missään mallissa. Suora demokratia on osa järjestelmää. Ei koko ratkaisu. Kukaan järkevä ihminen ei jaksaisi osallistua kaikkiin ministeriöiden päätöksiin kuitenkaan.

Kommentointi on suljettu.