Avainsana-arkisto: puhdas teknologia

Tyhmä lausunto paljastaa yllättävän paljon

”Jossakin vaiheessa tässä maassa on pakko hyväksyä sellainen periaate, että yrittämisen arvot ovat tärkeämpiä kuin ympäristön arvot” – Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuutettu

”Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Muunlainen liitto on seksiliitto”, Pentti Oinonen, Perussuomalaisten kansanedustaja

Yllä kuvatun kaltaiset lausunnot ovat sellaisia, että ne varmaan revitään sosiaalisessa mediassa riekaleiksi. Mutta toisin kuin useat sosiaalisen median kohuja aloittavat lausunnot, on kummatkin annettu ihmisten toimesta, joilla pitäisi olla valtaa ja vastuuta. Molempien lausujien kuvittelisi myös osaavan miettiä viestintäänsä jonkin verran.

Oinonen on tietenkin tunnettu höpisijä. Jopa Soini myönsi asian kirjassaan. Siitä huolimatta Oinosella on yksi ääni tämän viikon tasa-arvoisen avioliittolain äänestyksessä. Miehen lausunto kuvaa hyvin sitä millaisista keskusteluita ja ajatuksia perussuomalaisten taustajoukoissa käydään. Siellä tasa-arvoinen avioliitto liittyy äklöön (mutta salaa niin kiehtovaan!) miesten väliseen seksiin ja sillä selvä. Yleensä keskustelut jäävät sinne jonnekin saunailtoihin ja julkisuudessa sitten käydään keskustelua ikiaikaisista instituutioista, miehen malleista ja muusta melkein salonkikelpoisesta. Oinonen unohtaa, että ihan heteroavioliitossakin kerrotaan ihmisten harrastaneen seksiä ja se, että heteroiden parissakin on kaikenlaisia järjestelyitä avoliitoista alkaen.  Nämä seikat ovat ilmeisiä ja lausunnon komiikka on ilmeistä kaikille perussuomalaisen kuplan ulkopuolisille.

Mäkysen lausunto on varmaan salonkikelpoisempi. Se kuullaan varmaan talousherrojen kabineteissa tasaisin väliajoin. Se on kuitenkin hyvä osoitus siitä, miten pihalla Suomen yrityselämän johtajat ovat maailman trendeistä. Maailmalla puhdas teknologia myy. Suomenkin yrityksistä aika monet tekevät ekologisesti kestävällä pohjalla paljon rahaa.

Suomen yrittäjien pitäisi varmaan muistaa yrittäjiä, vaikka he pystyttäisivät työkseen tuulivoimaloita tai jos yritysten moottorit menisivät kaupaksi pääasiassa rikkidirektiivin vuoksi. Suomessa on kuitenkin setäkuplia, joissa ympäristöteknologia on kummallinen outous. Kunnon setä luottaa siihen, että ympäristöteknologia menee pian ohi niin, että päästään taas laskemaan paskat jokiin ja polttamaan hiiltä. Mäkysen on helppo unohtaa se, miten heikko ympäristösäätely mahdollisti viime vuosien suurimman yrityskatastrofin – Talvivaaran.  Talvivaara on hyvä muistutus siitä, että ympäristö asettaa ehdot, minkä sisällä ihminen toimii. Tiukemmalla säätelyllä olisi tältäkin tuholta säästytty. Ilman hyvää ja kansainvälisesti vertailukelpoista ympäristösäätelyä, on turha odottaa hyviä kotimarkkinoita ja sieltä saatavia referenssejä. Ympäristösäädökset ovat hyvän yrityksen apu.  Mäkysen kuplassa näitä viestejä ei edes kuule.

Ihan hyvä ohje poliitikkojen seuraamiseen on lukea heidän puheitaan ja kirjoituksiaan. Niistä paljastuu yleensä aina välillä se, mitä poliitikot oikeasti ajavat. Mutta itse poliitikkojen puheiden lisäksi kannattaa tutkia myös politiikkoja lähellä olevien piirien puheita ja puhetapoja. Mäkysen puhe on varmasti Kokoomuksessa tavallista ja Oinosen perussuomalaisissa. Ja siinä on se, mitä näin älyvapaista lausahduksista tosiasiassa voidaan päätellä.

Kuvalähde: LOL by Eric Heunthep, CC BY-SA 2.0

Copyright: CC BY-SA 2.0

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Suomen pitää rikastua siivoamalla maailma

Wind farm and greenhouse gas farm, together by kevin dooley

Suomessa on onneksi taas viime aikoina keskusteltu ilmastonmuutoksesta. Keskustelua ovat synnyttäneet niin kansainvälisen ilmastopaneelin raportin julkaisu kuin Arktiksen öljynporausta vastustavien Greenpeacen urheiden aktivistien vangitseminen Venäjällä. Tieteellinen konsensus on entisestään vahvistunut: maapallo lämpenee ja syy on fossiilisten polttoaineiden poltossa.

Samaan aikaan vientimme ei vedä eikä kasvua tahdo löytyä ainakaan perinteisesti valtion pönkittämiltä aloilta. Päästöjen vähentäminen vaatii kovaa työtä ja työstä on kova pula Suomessa. On perin luonnollista, että kasvua kannattaa etsiä ympäristöteknologiasta ja sen viennistä.

Hyvä esimerkki kasvavasta kysynnästä on Kiina, jonka ilmansaaste- ja muut ongelmat ovat hyvin tunnettuja. Kiinan suurissa väestökeskittymissä on toistuvasti on meille lähinnä Lontoon menneisyydestä tuttuja savusumuja, joissa näkyvyys laskee ja ihmisten terveys pettää. Vaikka Kiinaa ei demokraattisesti hallitakaan, joutuu hallitus siellä silti toimimaan. Ensivaiheessa työ voi keskittyä paikallisesti häiritseviin päästöihin, mutta merkit ovat varsin lupaavia myös kasvihuonepäästöjen kannalta.

Kun yli miljardin ihmisen maa huutaa puhdasta ilmaa, ei pitäisi olla kellekään epäselvää, että kysyntää on. Kysymys onkin nyt, kuka pääsee puhdistamaan Kiinan ilman. Kiina on jo nyt suomalaiselle puhtaan teknologian firmojen ykkösvientimarkkina ja sieltä löytyy valtavaa kasvupotentiaalia suomalaiselle osaamiselle, tuotteille ja palveluille.

Vienti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Yritysten pitää toimia tiivissä yhteistyössä yliopistojemme kanssa ja yritystukien pitää olla virtaviivaisia. Yritykset tarvitsevat kotimarkkinat, jotta uudesta teknologiasta saadaan kokemuksia ja isommille ostajille on näyttää onnistuneita projekteja.

Asian voi asettaa myös yksinkertaisimme: Jos ostaisit siivouspalveluita, ottaisitko palvelut yritykseltä, jonka pääkonttoria ei ole siivottu kuukausiin? Suomi on poikkeuksellisen hyvässä asemassa valtaamaan itselleen valtavat markkinat ja siinä sivussa helpottamaan myös maailman suurten ongelmien ratkaisussa. Ympäristöystävällisyys on kannattavaa, vaikka olisimme epäitsekkäitä.

Vaikka jotkut kabinettisedät tykkäävät asettaa ympäristönsuojelua ja taloutta vastakkain, olisi ainakin meidän muiden syytä mennä vähän yli tästä ainakin paikallisesti täysin turhasta vastakkainasettelusta.

Kokonaisuudessaan kaiken ympäristöä koskevan keskustelussa on yksi iso tuntematon tekijä: teknologian kehitys. Sen ennustaminen tahtoo mennä kaikilta enemmän tai vähemmän pieleen. Voimme ehkä kuitenkin rakentaa ympäristön, joka olisi erityisen hedelmällinen juuri tarvitsemillemme teknologisille innovaatioilla. On myös syytä keskittyä erityisesti teknologiaan, jonka matka ideasta käytäntöön on mahdollisimman lyhyt. Vaikka monet laittavatkin toivonsa esimerkiksi ydinvoimaan, tuntuu todennäköisemmältä, että useita teknologisia sukupolvia samassa ajassa pinkovat uusiutuvat tarjoavat paljon todennäköisemmin yllättäviä positiivisia sykäyksiä. Niitä nykyisellä ilmastonsuojelun realismilla taidetaan tarvita aika monta, jotta riskit saataisi edes jossain määrin siedettävälle asteelle.

Maailmaa pitää pelastaa samaan tapaan kuin kännyköitä tehdään eli joka mallilta useita loikkia eteenpäin hypäten. Valoisa tulevaisuus pelastetaan ennemmän iPhonen tapaan kuin Airbusin. Ja olisi meidän suomalaisten kannalta mukava olla osingoilla. Meidän pitää ryhtyä maailman siivoajiksi ja onhan se perin kohtuullista, sillä olemme olleet myös sen sotkijoita. Kummallinen asia tässä on, että synnit voi sovittaa ja silti rikastua.

Kuvalähde: Wind farm and greenhouse gas farm, together by kevin dooley, CC BY 2.0

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail