Aamulehti kertoo tänään 28.9. Pelastakaa Lapset ry:n Suvi Kuikan neuvovan seuraavaa netissä juttelusta: ”Sukupuolta ja ikää pitää varoa kertomasta”.

Muistan jo teininä löytäneeni parhaan huumevalituksen brittiläisiltä sivuilta. Ymmärsin silloin aivan selvästi, että Suomen vastaavat olivat aivan yliampuvaa keski-ikäisten naisten vouhotusta. On hyvin ikävä nähdä, että tässäkin asiassa mennään täysillä metsään.

Typeryyksien alta oikeat ja kunnolliset neuvot eivät näy. Tärkeintä olisi kuitenkin tehdä selväksi, että tavata pitää julkisilla paikoilla ja että vanhempien kanssa pitäisi voida keskustella. Nyt viesti on se, että vanhemmat eivät tajua yhtään mitään netistä. Kai se on hyvä, että totuus näkyy edes rivien välistä.

Yleinen apatia suurten ongelmien edessä on suurin ihmiskunnan ongelmista. Voisimme tehdä niin paljon kaikkea, jos meitä vain kiinnostaisi. Suuret ongelmat tarvitsisivat ihmisiä, jotka todella uskaltaisivat laittaa itsensä likoon. Itse en taida sellainen olla. Ehkä sitten joskus myöhemmin…

Kävin katsomassa Al Goren Inconvenient Truthin. Elokuva oli ihan asiallinen. Pelkään vain, ettei tuostakaan elokuvasta ole mitään hyötyä, kun yleisö koostuu vain meistä viherpiipertäjistä. Mielestäni muuten David Attenborough:n Are We Changing Planet Earth? ja Can We Save Planet Earth? olivat parempia dokumentteja samasta aiheesta.

Planeetan pelastamiseen tähtäävää meemiä on levitettä kuitenkin kaikissa muodoissa. Goren dokumenttikin on siksi tärkeä.

Kasvihuoneilmiön vahvistuminen on valtavan suuri ongelma, jonka selvittämiseksi meillä on kamala kiire. Ikävä kyllä päättäjät eivät näe ongelman laajuutta lähellekään samalla tavalla kuin tiedemiehet. Skeptisin porukka pysyy hengissä lähinnä Yhdysvaltain kummallisen sisäpolitiikan vuoksi. Yhdysvalloissahan vastakkainasettelujen aika on ilmeisesti juuri nyt pahimmillaan. Pääasiallinen syy konservatiivien skeptisyyteen on se, etteivät liberaalit olisi vain samaa mieltä asiasta. Tietysti rahakin vähän näkyy.

Lisäksi uskon, että öljynhinta ei taatusti tule putoamaan kovin äkkiä. Viime vuoden alkupuoliskolla yritin vähän innostaa kavereita lyömään vetoa, että öljyn hinta olisi yli 70 euroa barrelilta vuoden 2006 alussa. Onneksi kukaan ei ottanut vetoa kovin vakavasti nimittäin olisin sen hävinnyt. Wikipedian (mielestäni yleensä ihan kohtuullisen luotettava lähde… Tästäkin pitäisi kirjoittaa) mukaan tuo raja meni rikki huhtikuussa. On tavallaan huolestuttavaa, että edes bensiinin korkea verotus, ei näytä paljoa vähentävän Euroopan kulutusta. Vaikuttaisi siltä, että olemme hyvin koukussa.

Mitä tässä nyt sitten pitäisi tehdä? Käyttää enemmän uusiutuvia energianlähteitä (aurinko, tuuli yms), vähentää yksityisautoilua, säästä energiaa ja rakentaa vähän lisää ydinvoimaa. Kaiken nykyisen päätöksenteon pitäisi tähdätä kasvihuoneilmiön minimointiin sekä öljyriippuvuuden katkaisuun. Kieltämättä uraaniriippuvuuteen vaihtaminen on suurinpiirtein sama asia kuin heroiinin vaihtaminen subutexiiin. Tämä vaihdos on kuitenkin mahdollinen toisin kuin täysi addiktion lopettaminen. Me globaalilla tasolla rikkaat emme ole luopumassa kaupallisesta romppeesta ihan noin vain.

Suomeen en kuitenkaan kaipaisi kuudetta ydinvoimalaa. Mielestäni meidän pitäisi nimittäin ruokkia suomalaisia uusituvien energialähteiden yrityksiä. Esimerkiksi suomalainen puuteollisuus on sijoittanut valtavan vähän rahaa uusien polttamoiden kehittelyyn, vaikka siihen olisi potentiaali. En usko, että tilapäisesti halpa ydinsähkö mitenkään lisäisi investointihaluja. Englannin keskustelua seuraillessa on tosin puhetta myös siitä, ettei ydinsähkö ole edes erikoisen halpaa. Tämä tuntuu minusta hieman uskamattomalta. Ydinsähkö ei todellakaan ole mikään kaiken ratkaiseva taikasauva niin kuin Kokoomus ajattelee. Mielestäni olisi tärkeä saada hiilidioksiidipäästöjen vähentämiseen tähtäävä energiaohjelma, johon sisältyisi myös ydinvoima.

Edellisiä hallituksia voi myös syyttää (1) täysin hävyttömästä energiapolitiikasta. Tällä hetkellä nimittäin tuomme yhden (ison) ydinvoimalan verran sähköä Venäjältä. Saa nähdä, mitä talvi pakkasineen tuo tullessaan…

(1) Typo korjattu 14.9. klo 23.19

Aloitin opiskeluni maanantaina. Syksyni näyttää aika tehokkaasti pelkältä Maxwellin yhtälöiden pyöritykseltä. Kevennykseksi ja ilokseni otin vielä saksan sivulle.

Sikäli tuntuu ihan hyvältä opiskella, että jotenkin sellainen yhteiskunnallinen ahdistus on nyt kohtuullisen vähäistä, vaikka sen oikeastaan pitäisi olla hyvin voimakasta juuri nyt. Ajatelkaapa nyt, että meillä on hallitus, joka ei nosta opiskelijoiden tukia yhtään. Kysymys ei ole, onko hallituksen politiikka huonoa vaan onko hallituksen politiikka osaamattomuuden vuoksi huonoa vai jostain paljon kierommasta syystä. Jawb esitti hyvän kysymyksen siitä, luuliko hallitus oikeasti, että opintotukien nostamattomuus menisi läpi ilman mitään meteliä.
No takaisin miettimään Greenin funktioita ja ominaisarvoja.

Olen mietiskellyt tässä viime päivinä, mitkä voisivat olla historian merkittävimmät meemit. Meemihän on Richard Dawkinsin keksimä käsite kulttuurievoluution yksikölle. Geenit leviävät, lisääntyvät ja kuolevat biologisen evoluution myötä. Meemit leviävät, lisääntyvät ja kuolevat kulttuurisen evoluution myötä. Vaikkapa ”Happy Birthday” -kappale tai ajatus sananvapaudesta ovat esimerkkejä hyvin laajalle levinneestä meemistä.

Ensimmäisenä minulle tulevat mieleen uskonnot, mutta oikeasti uskallan väittää, etteivät ne ole muuttaneet historian kulkua lähellekään niin paljoa kuin monet ihmiset uskovat. Ennen modernimpia uskontoja – paikallisten uskontejen aikaan – niiden rooli oli lähinnä elättää paikallinen papisto ja antaa hyvän syyn käydä rosvoamassa ja raiskaamassa naapuriheimo. Modernit uskonnot kuten kristinusko ja islam eivät lopulta eroa tästä kovinkaan paljoa. Aatteet ovat vain hieman laajalle levinneempiä, sillä ne eivät ole paikkoihin sidottuja. Toki uskonnot ovat aiheuttaneet kitkaa valtioiden välillä, mutta on tavattoman vaikea sanoa, olisiko tätä kitkaa ollut muuten.

Teknologia tarjoaa toki paljon meemejä, jotka ovat levinneet laajalle, mutta väittäisin, että tässä on ympäristön ja meemien kanssakäyminen niin vahvaa, että on paha puhua ”puhtaista” meemeistä. Ajatellaanpa vaikkapa jousien leviämistä metsästäjä-keräilijöiden kulttuurien välillä. Leviäminen oli valtavan nopeaa ja syy on selvä: jousi oli tavattoman kätevä. Meemi ei levinnyt vain meemin takia vaan siksi, että se oli tavattoman tehokas. (En ole ihan varma, onko tätä erottelua mitenkään mahdollista täsmentää. Voisi yrittää palata tähän asiaan.) Tieteessä pätee sama asia kuin teknologiassa. Toki Newtonin teoriat levisivät valtavan nopeasti. Ne kun sattuivat olemaan niin tavattoman tarkkoja likiarvoja todellisuudelle.

Mielestäni ehkä parhaiten levinnyt meemi voisi olla orjuuden lopettaminen. Ajatus ihmisten luontaisesta vapaudesta on lopulta aika nuori keksintö ja toisaalta ajatus on kuitenkin yleisesti hyväksytty nykypäivänä.

Tämä tästä historian pohdiskelusta. Anteeksipyynnöt McNealeille, joiden kirja Verkottunut ihmiskunta on ollut innoittamassa tätä pohdintaa. Kirja on mainio lyhennelmä historiasta. Tiedon pakkaaminen pieneen tilaan on tavattoman hienoa ja kiinnostavaa.

Itse kuvittelin, että Yhdysvaltain hallitus tajuaisi, ettei hyökkäys voisi kannattaa. Jo pelkästään öljykuljetusten häirinnän luulisi olevan haukoille kelpaava syy.

Seymour Hershin artikkeli New Yorkerissa on erittäin tarpeellista luettavaa.

Perustulo on hyvä ajatus. Sosiaaliturvaverkon yksinkertaistaminen on mallin paras puoli. Lisäksi uskon, että perustulosta olisi paljon hyötyä lyhyissä työsuhteissa eläville. En usko vastiikkeettoman tulon passivoivan ihmistä enempää kuin luukulta luukulle juokseminen tällä hetkellä. Niiltä luukuiltahan saa paljon raha nykyäänkin aika pienellä työllä. Tuntuu, että nykyisen systeemin tarkoitus on lähinnä muistuttaa työttömiä epäonnistumisestaan ihmisenä.

Ikävä kyllä näyttää siltä, että päättäjät ovat Vanhasen ylväällä johdolla syöttämässä kansan syville riveille ajatusta siitä, että perustulo johtaisi vain bilettämiseen ja ”kansalaisaktivismiin”. Kummatkinhan ovat merkkejä nuorison turmelluksesta. Demaritkin puolustavat lähinnä vakaata kuukausipalkkaa nostavia tehdastyöntekijöitä, joten siltäkään suunnalta ei apua tule ihan heti.

Ajatukseni on lainattu Soininvaaran teoksesta Vihreät ja talous – oikealla, vasemmalla vai edellä . Teoksessa se ei ole suuressa roolissa ja ajatus ei ole osa teoksen keskeistä sanomaa. Ajatukseni on energianveron palautus. Ajatelkaapa, mitä tapahtuisi jos Heinäluoma kertoisi kansalle ensi vuonna näin:

”Nykyinen energian korkea hinta häiritsee kaikkien suomalaisten kulutusta. Hallituspuolueiden johtajat ovat keskinäisessä keskusteluissa tulleet siihen tulokseen, että kotimaisen kysynnän takaamiseksi jokaisella yli 18-vuotiaalle suomalaiselle maksetaan takaisin kiinteä 50 euron summa kuukaudessa. Nyt duunarikin voi ajaa autoa taas.”

Kaikki vähän naureskelisivat, että eipä tällä 50 eurolla kauhesti saa ajettua, mutta raha nyt on aina rahaa. Jos oletetaan vielä, että ihmisten tietoisuus kasvihuoneilmiöstä kasvaisi vielä aavistuksen voisi ajatella, että polttoaineveroa voitaisiin jopa vähän nostaa. Tätäkin uudistusta voisi perustella siten, että osa summasta palautettaisiin energiaveropalautuksessa. Voisi myös ajatella käyttävänsä ajatusta ”tämä uudistus on neutraali keskiverto kansalaiselle”. Eli kerätyt rahat palautettaisiin kansalle. Tässä vaiheessa perustulo saattaisi siis olla vaikkapa 100 euroa.

Voisin kuvitella, että systeemin edut alkaisivat olla jo kaikkien näkyvillä ja vuosien kuluessa tuo energiapalautus saattaisi alkaa korvata muita sosiaaliturvan muotoja. Näin siis saataisiin tähän maahan perustulo, vaikkakin alkuun aivan liian pieni. Näin köyhänä opiskelijaloisena tuo ylimääräinen 50 euroakin tuntuisi jo hyvältä.

Lähi-idän tilanne on vaihteeksi taas täysin karmea. Israel pommittaa siviileitä ja Hizbollah ampuu raketteja siviilien päälle. Kaikenlaisia vääryyksiä sattuu. Olen ollut myös onnellinen siitä, etten ole tätä kriisiä ratkomassa, sillä tehtävänä se tuntuu mahdottomalta.

Itseäni on häirinnyt tämä ihmisten kova vauhti valita puolensa ja sitten hehkutetaan vastapuolen vääryyksiä unohtaen omat vääryydet. Minusta meillä ei ole mitään pakkoa valita puolta konfliktissa, jossa kaikilla puolilla tuntuu olevan hulluja ja vaarallisia ihmisiä.

Israelin kohdalla on myös se ongelma, että antisemitismi tulee ihan oikeasti esiin aina hetkittäin. Tähän ongelmaan on vain vaikea suhtautua kovin vakavasti, kun natsikortit otetaan esiin niin herkästi Israelin puolelta, vaikka kyse olisi asiallisesta kritiikistä.

Pitäisi olla rohkeutta sanoa suoraan, ettei kumpikaan osapuoli ole erikoisen oikeassa. En myöskään näe, miten nykyinen vihan kylväminen auttaa ketään pitkällä aikavälillä. Itse olen kaikkia murhaajia vastaan mahdollisimman tasapuolisesti.

Juuri eilen ehdin kehua keskusteluissa Kokoomusta siitä, etteivät ole luisuneet bensapopulismiin. Tänään uutiset kertovat, että Kokoomus haluaisi kikkailulla vähentää bensaveroa. Ihan suoraan polttoaineveroon ei olisi tarkoitus puuttua, mutta hyvin lähellä tullaan. Eipä kiinnosta markkinatalous tai tervejärkikään enää, kun on paljon löysiä ääniä liikkeellä.

Jos hallitus lähtee joihinkin lieventäviin toimenpiteisiin, on viesti aivan selvä: Älkää nyt vaan mitään bensanpolttoa vähentäkö, koska valtio kyllä joustaa teidän puolesta, ettei tarvitse millään tehokkuudella kilpailla.

Jos pelkkää perustuloa ajattelee, tässä voisi olla mahdollisuus. Nimittäin jos puhuttaisiin jostain ”polttoaineveron palautuksesta” olisi varmaan mahdollista saada joku pieni muutaman sadan euron kiinteä summa kaikille. No tuskinpa sentään kuitenkaan: helpompihan sitä bensaveroa vaan on laskea. Ehkä sitten kun vero on nollissa.

Tämän päivän (23.7.2006) Helisingin Sanomien mukaan Heinäluoman mielestä öljynhinta on uhka Suomen taloudelle. Liikennehankkeisiin saattaa kuitenkin löytyä rahaa. Olisin valmis (1) lyömään paljon vetoa, että nämä hankkeet eivät liity rautateihin. Järkyttävä huomata, miten näiden asioiden kesken ei huomata mitään ristiriitaa. Sen sijaan että otettaisiin edes pieniä askeleita kohti öljyriippuvuuden purkamista, rakennetaan vielä vähän lisää autoteitä. Bensaa palaa ja ei yhtään auta, että siitä joku pieni murto-osa olisi biopohjaista. Ei muuten ole ollenkaan selvää, ovatko nuo biopolttoaineet edes energian nettotuottajia. Nykyisen kaltaista autoilukulttuuria ei voida säilyttää nykypäivän teknologialla.

(1) 25.7.2006 Lisätty puuttunut sana ”valmis”