Aihearkisto: Yleinen

Mitä tuli tehtyä?

Kirjoittaminen ollut vaikeaa viime aikoina. Olen koittanut työstää tekstejä monenlaisista aiheista kuten luonnontieteiden arvostus (tai sen puute) Suomessa, teekkarien politiikkakammo ja valtion uhkapelimonopoli. Kun nämä kirjoitukset eivät tahdo realisoitua, kirjoittelen tavanomaisemman blogikirjoituksen.

Olen hurahtanut politiikkaan kovalla innolla viimeisen kuukauden aikana. Suurin kiitos tästä kuuluu Virnulle (Tampereen vihreät nuoret) sekä verrattain kevyelle periodille koululla. Esimerkiksi perjantaina olimme Helsingissä katsomassa eduskuntaa, puolueen tiloja ja paikallisia toimijoita. Tämän kaiken lisäksi suorastaan törmäsimme George Soroksen haastatteluun Akateemisessa kirjakaupassa. Täytyy muuten sanoa, että Soroskin nosti ilmastonmuutoksen esiin vaikka asiasta ei kirjoitettu lehdistössä ilmeisesti mitään. Hassua kun miehen Venäjän mielipiteilllä on väliä, mutta ei näillä vihreämmillä ajatuksilla. Mukana ollut vihreä nuoriso tuntui todella mukavalta ja joukossa oli vielä uusia naamoja, mikä ilahduttaa kovasti. Virnu kasvaa hirmuisella vauhdilla ja se näkyy.

Olen varmaankin lähdössä Virnun toimintaan mukaan jotenkin virallisemmin ensi vuonna. Vaalitoimintaankin olen lupautunut mukaan. Asiasta lisää sitten, kun se on vähän virallisempaa.

Tuntuu muuten siltä, että maailma menee pienin askelin kohti jotain parempaa. Demokraattien vaalivoitto palauttaa vähän luottamusta Yhdysvaltoihin ja ilmeisesti tilanne Tampereen kunnallispolitiikassa on avautumassa. Aseveliakseli on mennyttä. Toivottavasti! Nyt vallataan vielä eduskunta.

Ja vielä linkkivinkki: New Yorker: High Costs: Sternin raportista. Raportti ei ole mielestäni saanut täällä niin paljoa julkisuutta kuin olisi pitänyt. Myöskään vihreät eivät ole mielestäni yrittäneet lähteä britti-innostukseen mukaan niin paljon kuin olisi voitu. Kriittinen massa ilmastonmuutostietoisuudessa pitää saavutta pian. Nytkin olisi ollut hyvä hetki yrittää.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Uhkapelit

Tässä ensimmäisiä ovensuukyselyitä odotellessa Yhdysvaltain vaaleista tapan aikaa ja yritän vähän muotoilla kantaani uhkapeleihin.

Alkuunkin on huomattava, että yleinen mielipide uhkapelejä kohtaan on tavattoman kieroutunut.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Jos raha ratkaisisi

Guardianin pääotsikko tänään: Climate Change Cost: £3.56 trillion.

Muutama pika-ajatus:

  • Milloin demarit ottavat ilmastonmuutoksen esille niin selvästi kuin Labour?
  • Milloin Hesarin pääotsikko on: ”Ilmastonmuutoksen hinta: 5,48 biljoonaa euroa”?
  • Vihreyden löytäminen tuntuu nykyään vaativan jonkinlaista poliittista kriisiä esimeriksi Schwarzenegger monine ongelmineen Kaliforniassa ja Labour Irakin seikkailuineen Britanniassa. Ehkä demarien putoaminen hallituksesta riittäisi Suomessa?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Minä vaikuttamassa

Olin viime perjantain ja lauantain Helsingissä kokoamassa Vihreiden nuorten opiskelijapoliittista ohjelmaa. Tuntui vähän hassulta matkustella pääkaupunkiin vain istuakseen huvin vuoksi kokouksessa. Matka kuitenkin kannatti täysin. Tutustui moneen uuteen ihmiseen ja koki vaikuttavansa. Hassua miten paljon muiden innostus tarttuu. En millään olisi halunnut lopettaa tekstin muokkailua lauantaina, kun aika oli loppumassa. Luulen, että muut viherpiipertäjät olivat samoilla linjoilla. Tämä siis siitä huolimatta, että edellisenä iltana oli luonnollisesti istuttu muutamalla tuopposella.

Ikävänä puolena täytyy sanoa, että junassa keksi heti idean, mikä paperista puuttuu ja on oikeasti tärkeä asia. Pitää korjata asia sitten VINO:n liittokokouksessa. Vaikuttamisen illuusio on erittäin miellyttävä asia!

Kunhan ohjelmasta tulee joku versio nettiin, linkitän sen tänne. Sen verran ylpeä siitä olen kuitenkin.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Linkkejä

Tätä blogia aloittaessa ajattelin kovin paljon jakavani mainioita linkkejä. En ole tätä tainnut hirveästi(1) tehdä, joten on aika korjata asiaa.

New Scientist: Imagine Earth without people

Mitä tapahtuisi, jos kaikki ihmiset häviäisivät nyt? Luonto palautuisi yllättävän äkkiä. Ehkä. Erittäin mielenkiintoinen artikkeli luonnosta ja meidän pienuudesta.

Salon: The flying spaghetti monster

Maailman mukavimman äkäisen ateistin haastettelu. En millään saa tarpeeksi Dawkinsista. Voinkin tässä samalla kehua, että yksi parhaita tieteen popularisointeja on samaisen herran The Ancestor’s Tale. Dawkins ilmentää myös hyvin pitkälle samaa asennetta uskontoon kuin minä. Jos YLE:llä olisi olisi munaa, olisi The Root of All Evil? tullut jo televisiosta. Toivottavasti se tulee sentään joskus.

(1) 18.10.2006 Typo korjattu

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Soundbyte

Tänään osallistuin opintorahan korottamiseksi mielenosoitukseen. Koko juttu toimi aikalailla niin kuin voisi luullakin: huudettiin opintorahaa ylös, kuunneltiin kansanedustajien juttuja. Jutuista parhaat tulivat mielestäni Oras Tynkkysen suusta. Pointti alle 30-vuotiaiden osuudesta (0.5 % eli Oras itse) eduskunnassa on kieltämättä hyvä. Niin ja Aksu Piipon loppupuheenvuoro ei ollut paha. Kokoomuksen ja demareiden nokittelu voisi tapahtua jollain muilla foorumeilla ja ennen kaikkea asioiden olisi syytä hoitua.

Jossain vaiheessa ennen puheita minua pyydettiin ja suostuin haastatteluun Hämeen uutisille. Muutaman aika typerän kysymyksen ja vielä typerämmän vastauksen jälkeen sain sentään ulos jonkun lausunnon siitä, että olisi ehkä aika vaihtaa hallitusta. Onneksi ainoastaan tuo pätkä meni eetteriin tänään kuuden maissa.

Hämeen uutisilla on arviolta noin 3 hengen yleisö, mutta mietin, että olisi hirveätä olla joku suuri poliitikko, jonka lausuntoihin tartuttaisiin. Pitäisi antaa tuollaisia muutaman sanan pituisia kommentteja kaikkeen ja toivoa, että ne menevät täysin putkeen. ”Soundbyte” -kulttuuri on todella hirveä. Mitään suurta ajatusta tuollaiseen pätkään ei voi saada ja jopa omien vähäisten ajatusten siirtäminen on hyvin vaikeaa haastattelutilanteessa.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Anna Politkovskaya

Anna Politkovskayan nimi ei olisi sanonut minulle mitään muutama päivä sitten. Venäjän tapahtumat ovat minulle niin ahdistavaa pohdittavaa, että olen tainnut vältellä aihetta joskus tietoisestikin.

Myrskyn sammuttama kynttilä.

Voi osaisipa joku tehdä jotain jossain.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Katumuksesta

Ei ollut paras kirjoitus tuo edellinen. No en kehtaa poistakaa, vaikka jo nyt hävettää.

Bill Brysonin A Short History of Nearly Everythingin myynti on erittäin hieno juttu ja voi osoittaa, että olen väärässä ”ihmisistä”. Toivottavasti kaikki lukevat tämän kirjan. Yksi parhaista teoksista populaaritieteen puolella. Voin myös suositella lämpimästi kirjaa David Bodanisin Electric Universea. Erittäin lennokkaasti kirjoitettua historiaa ja selittääpä se sähkönkin mielestäni erittäin hyvin. Kummatkin kirjat ovat muuten paljon, paljon parempia ja opettavaisempia kuin vaikkapa Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historia, joka on tavattoman sekava teos. Rehellisesti en voi väittää tajuavani siitä kovinkaan paljoa, vaikka minulla on kuitenkin tukevasti fysiikan opintoja takanani.

Vähän liian rankkaa julistusta äskeinen siis. Koitetaan ottaa opiksi. Äkkiä sitä muuten tuleekin katumapäälle!

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Kiinnostuksesta

Syksyisessä sumussa juostessa saa hyviä ideoita. Eilen jatkoin ajatusta, jonka olin jostain muinoin napannut jostain: Darwinin evoluutioteoria oli siksikin merkittävä, että se toi aivan uuden kertaluokan aikaskaalat maailmankuvaamme. Ennen Lajien syntyä puhuttiin tuhansista vuosista, mutta tämä brittiaristokratian huipun selitys vaatikin jo miljoonien vuosien aikajänteen. Lordi Kelvinhän puhui Darwinia vastaan nimenomaan siksi, ettei voinut käsittää, miten aurinko voisi kestää niin pitkiä aikoja. Ennen pitkää Kelvinin kysymykseen löytyi vastaus ydinfysiikasta ja geologit löysivät todisteita miljardeja vuosia vanhasta Maasta. Nyt juostessani jotain mäkeä alas keksin tähän mielestäni jännittävän jatkon: Ajatelkaapa, miten ennustusvoimainen teoria evoluutio on! Se ennusti planeettamme iän ja uuden energialähteen Auringossa.

Juoksin puoli kilometriä eteenpäin ja sitten masennuin: kelle tästä ajatuksesta nyt kertoisi? Ja ennen kaikkea, miksi ihmisiä ei kiinnosta kaikki jännitävät jutut maailmassa? Fyysikoita ei kiinnosta biologia. Historia ei voi kiinnostaa kemistiä. Ketä kiinnostaa se, että Haber kehitti taistelukaasuja? Mehän luetaan vaan kemiaa ei mitään ”Taistelukaasujen historia ja käyttö” -kurssia.

En myöskään ole voinut ymmärtää ihmisiä, jotka vielä minun ikäisenä kiroavat, etteivät ottaneet jotain kurssia lukiossa. Tosiasia on kumminkin se, että marssiminen kirjastoon paljastaisi varmasti kirjan, jossa asia olisi selvitetty selvästi ja kiinnostavasti ilman aamuherätyksiä.

Synkempinä hetkinäni olen myös miettinyt, että ehkä tämä yleinen halu oppia kaikesta jotain estää minua oppimasta erittäin paljon yksittäisistä aiheista. Tiedän vähän kaunokirjallisuudesta ja silti tiedän siitä enemmän kuin moni. Tiedän vähän biologiasta ja silti tiedän siitä enemmän kuin moni muu. Tiedän jopa vähän fysiikasta, vaikka tiedänkin siitä valtavasti enemmän kuin enemmistö ihmisistä. Olisin keskittänyt resurssini paremmin niin voisin olla nyt erittäin hyvä fyysikko tai biologi.

Erityisesti luonnontieteiden ja humanististen alojen välistä kuilua tuntuu olevan täysin mahdoton ylittää. Omat pienet yrityksenikin tuntuvat välillä vain fyysikoiden imperialismilta. Vaikkapa Philip Ballin Critical Mass – How One Thing Leads to Another on minusta mahdottoman mielenkiintoinen kirja siksi, että se laajentaa luonnontieteiden kenttää vähän humanistien ja taloustietelijöiden suuntaan. Ei se väärin ole, mutta varmaan tuntuu epämukavalta humanistista.

Tiedän muuten, että tämän kirjoituksen itseni hehkuttaminen on typerää. On kuitenkin totta, että en tiedä yhtään mitään monestakaan asiasta yhtään mitään. Nopeasti ajateltuna tuli mieleen paljon kädentaitoja, jotka minulta puuttuu, ja vaikkapa arkkitehtuuri, josta en tiedä juuri mitään muuta kuin, että isoja rakennuksia arvostetaan liikaa – kuulema. Silti olen pettynyt siihen, miten vähän ihmiset haluavat tietää. Enkä kykene päästämään tästä ajatuksesta irti.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Tämän ajan puolustus

Saatan kuvitella, mutta minusta kovin tuntuu siltä, että pedofiliahysteria on nyt siirtymässä jollekin uudelle tasolle. Olen kuukauden tilannut Aamulehteä pitkästä aikaa. Toissapäivänä oli lehdessä juttua pedofiilirinkien pidätyksistä. Eilen oli pääkirjoituksessa seuraava viisaus: ”Jotain outoa tässä maailmanajassa on, kun seksuaalirikosten määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Olkoonkin, että lainsäädäntö on kirististynyt, tutkinta tehostunut ja kaikesta päätellen uhrien kynnys tehdä asiasta rikosilmoitus madaltunut.”.

Mistä pirusta Herra Päätoimittaja nyt tietää, että rikosten määrä todella on sitten lisääntynyt? Käyttämästäni lainauksesta voi etsiä monta selitystä, jotka saattaisivat yksinkin kelvata minulle selittämään rikosilmoitusten määrän nousun – puhumattakaan sitten yhdessä. Haluaisin tosissani tietää, mistä tämä kauhea pedofilia-vouhotus oikein lähti ja mitkä ovat toimittajien motiivit sen lietsonnassa. Tänään on lehden suurin otsikko: ”Kolmella miehellä sadasta taipumusta pedofiliaan”. Kas kun ei samalla: ”Jokaisessa bussissa on vähintään yksi PEDOFIILI!”, ettei vallan asiattomaksi mene.

Jos haluaisin tänään tuhota jonkun ihmisen maineen, liittyisi suunnitelmaani varmasti lapsipornokuvia ja tietokone. Itselläni käy usein mielessä, että informaationkulun rajoittaminen ei välttämättä ole enää nykypäivänä mahdollista, vaikka asia olisikin väestön selvän enemmistön mielestä täysin tuomittava.

Jotain yleisen mielialan tarttumisesta kertoo se, että minulla kovasti tekee mieli laittaa tämän jutun alle selvennys siitä, että pedofilia on todella ongelma ja että itselläni ei ole seksuaalisia haluja lapsia kohtaan.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail