Alla oleva on puheenjohtajakollega Paloma Hannosen kanssa kirjoitamme mielipidekirjoitus, joka on julkaistu Aamulehdessä 19.4.2010.

Lisäydinvoiman rakentamisen sijaan Suomen on satsattava uusiutuvaan energiaan. Suomen on tartuttava uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja lakattava kuuntelemasta sokeasti vanhanaikaisen teollisuuden edunvalvojien tunkkaisia mielipiteitä. Nykyisessä keskustelussa ei ratkaista sitä, turvataanko hyvinvointiyhteiskunta ja teollisuuden energiatarpeet. Nyt puhutaan ainoastaan siitä, millä tavoin tulevaisuuden energia tuotetaan. Uusiutuvat energiamuodot tarjoavat Suomelle mahdollisuuden kehittää ja valmistaa uutta teknologiaa, jolle on varmasti kysyntää maailmalla.

Meidän rikkaissa maissa on myös kannettava vastuumme muusta maailmasta. Teollisuusmailla on vastuu puhtaan ja turvallisen teknologian kehittämisestä. Köyhien maiden energiaratkaisut riippuvat pitkälti rikkaissa maissa tehdyistä valinnoista. Vauraana teollisuusmaana Suomella on velvollisuus satsata sellaiseen energiateknologiaan, jota voidaan turvallisesti soveltaa kaikkialla riippumatta valtioiden poliittisesta vakaudesta, luonnonoloista tai taloudellisista resursseista. Ydinvoima ei näitä ehtoja täytä, joten ydinvoima ei ole globaali vastaus ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Ydinvoima näyttää joillekin ryhmille olevan puhtaan ideologinen kysymys, jossa faktoilla ei ole merkitystä. Erehdyksistä tulisi oppia. Olkiluoto-3 on kansainvälisesti tunnustettu esimerkki siitä, että ydinvoimarenessanssi on vain lyhytnäköisten poliitikkojen ja ydinvoimalobbarien utopia. Faktojen rauhallinen tarkastelu avoimin mielin ilman ideologialukkoja johtaa lopputulokseen: Suomi ei tarvitse lisäydinvoimaa. Kansanedustajien on syytä hylätä kaikki ydinvoiman lupahakemukset.

Artikkelissa HS: Rakentajat kertovat Olkiluodon ongelmista kirjoitetaan:

”Eri osapuolilla oli aluksi liiankin ruusuiset kuvitelmat siitä, että tämä olisi helppoa”, STUKin johtaja Tiippana sanoo.

Keitä nämäsinisilmäiset osapuolet ovat?

”Laitostoimittajat, tilaaja Suomessa ja suuri yleisö.”

Olisi varsin toivottavaa, että emme olisi niin sinisilmäisiä seuraavista ydinvoimaluvista päättäessä.

Tärkeimmät syyt jättää ydinvoimaluvat Suomessa jakamatta:

• Ydinvoiman rakentaminen ei jätä Suomeen oikeastaan yhtään osaamista, jota voitaisiin myöhemmin viedä maailmalle. Työn tekevät puolalaiset, voimalat suunnittelevat ranskalaiset ja näemmä kova esimiesosaaminen tulee Portugalista.
• Sähkön kulutuksen merkittävä vähentyminen on pysyvää ja uutta voimaa tarvitaan aika vähän, jos ollenkaan.
• Vaihtoehtoja on ja ne myös luovat suomalaista vihreää teollisuutta, jolla on suuret vientämahdollisuudet.

Itse olen suhtautunut hyvin varauksellisesti ydinvoiman turvallisuuteen liittyvään keskusteluun. Luulen kuitenkin, että tässä olen ollut väärässä. Olkiluodosta vuosien ajan valunut tieto on kuitenkin aidosti huolestuttavaa. Ydinvoima ei ole turvallista, kun projektit hallitaan näin huonosti.

Liiketaloudella ei tavallaan ole merkitystä valtion lupia myöntäessä, mutta tällaisten sekoilujen jälkeen käy myös mielessä, onko ydinvoima rakennuttajille itselleen edullista jatkossa. Katsooko meidän teollisuutemme vain menneeseen ajaessaan ydinvoimaa muka halpana vaihtoehtona? Ei tuntuisi yhtään mahdottomalta sekään.