Aihearkisto: vasemmistoliitto

Vasemmistonuorten velkaraha-analyysi ei tarjoa ratkaisuja

Kirjoitimme alla olevan tekstin yhdessä Jaakko Stenhällin kanssa.

Vasemmistonuorten tuore poliittinen ohjelma on ottanut nykyisen rahoitusjärjestelmän kritisoinnin talouspoliittiseksi keihäänkärjekseen. Analyysiä ja toimenpideohjelmaa rahatalouden uudistamiseksi on pidetty esillä myös esimerkiksi Antti Ronkaisen ja Li Anderssonin Vihreään Lankaan kirjoittamassa mielipiteessä sekä Ronkaisen Megafoniin kirjoittamassa artikkelissa. Vasemmistonuoret ovat analyysillään siirtyneet kummalliseen seurakuntaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa samantapaiset analyysit ovat viehättäneet erityisesti valtion minimointiin keskittyviä libertariaaneja ja kultakantaa kaipailevia ryhmiä.

Vasemmistonuorten huomiinsa ottama analyysi rahoituksen uudistamisesta on houkutteleva. Periaatteellisella tasolla kuulostaa mukavalta, että rahoitusta tulisi käyttää pankkien sijaan kaiken hyödyllisen rahoittamiseen, kuten perustuloon ja terveydenhuoltoon. Analyysissä kuitenkin ohitetaan huolettomasti se, miten talouden, talouskasvun ja rahan suhde todellisuudessa toimii.

Ronkaisen ajamassa analyyissä tulkinta kiteytyy seuraavasti: Raha on velkaa. Velasta pitää maksaa korkoa. Tämä johtaa perinteisen korko-orjuuden käsitteeseen, jossa ajatellaan että talouden on kasvettava, jotta korko voitaisiin maksaa. Ajattelu on täysin virheellinen, erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkään korko ei katoa taloudesta mihinkään vaan menee pankkien osinkojen ja palkkojen kautta uudelleen kiertoon. Lisäksi osaa velasta ei myöskään makseta koskaan takaisin, jolloin korko on hyvinkin perusteltu rahoituksen kustannuksena.

“Raha on velkaa”-analyysin havaitsemiin “ongelmiin” tarjotaan usein ratkaisuna korotonta luottoa tarjoavaa kansanpankkia. Tämä ajatus ei kuitenkaan saavuta edes kuviteltuun ongelmaan ratkaisua. Jonkun pitäisi kansan omistamassa pankissakin päättää kelle ja miten paljon velkaa myönnetään. Koska mikään järjestelmä ei ole virheetön, kävisi kansanpankissakin joskus niin, ettei velanmaksu syystä tai toisesta onnistuisi. Tällöin pitäisi päättää, kuka kantaisi riskin hävityistä rahoista ja koroista. Lisäksi kansanpankin pitäisi löytää uudet menetelmät sen tunnistamiseen, mitkä hankkeet ovat rahoituksen arvoisia. Täysin koroton luotto kun varmaan kiinnostaisi monia ihmisiä, osakemarkkinoilla spekuloivia pankkiireja unohtamatta.

Poispääsyä ongelmasta ei tuo myöskään hellitty ajatus, jossa valtio ryntää setelipainolle aina, kun kansanpankki tekee virheen. Silloin unohdettaisiin, että rahoitus on joka tapauksessa niukkuteen perustuva järjestelmä. Jos rahaa painetaan aivan holtittomasti, tulee jossain vaiheessa ongelmia, ainakin jos talous elää vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa. Miten ostaa soijaa ja kaakaopapuja ulkomaailman silmissä arvottomalla rahalla? Monet täysin pätevät ihmiset katsovat, että valtioiden pitäisi käyttää enemmän velkarahaa elvytykseen, mutta on paljon uskaliaampaa väittää, että setelipainorahoitus tai ns. keskuspankkirahan pumppaaminen ei kohtaisi ongelmia missään vaiheessa.

Julkisten palvelujen turvaaminen on kuitenkin helpompaa tilanteessa, jossa talous kasvaa. Nykyjärjestelmässä talouden kasvu sinänsä ei kuitenkaan ole välttämättömyys, eikä talousjärjestelmän sisällä ole mitään pakkoa kasvuun. Tilanteessa, jossa tuottavuus ei juuri kasva ja työvoiman määrä ei tule lisääntymään, on reipas talouskasvu melko vaikeaa saavuttaa, rahoitusjärjestelmän ominaisuuksista riippumatta.

Pelkästään pelimerkkejen laatuun keskityttävät ratkaisut eivät näin ollen voi ratkaista punavihreitä vaivaavia ongelmia. Julkiset palvelut pitää rahoittaa jatkossakin. Onneksi vasemmisto on perinteisesti tarjonnut hyvän keinon hoitaa yhteiskunnan tarvitsemat palvelut: verotuksen. Vasemmiston on syytä palata perusviestiinsä: korkeammalla veroasteella voidaan taata hyvät julkiset palvelut kaikille. Epävarmuus tämän linjan pitävyydestä heijastui myös hallitusneuvotteluissa, joihin vasemmisto tuli takaisin sen jälkeen, kun verotuksen osuutta talouden tasapainotuksesta oli pudotettu. Rahajärjestelmän muutokset tai kansanpankkijärjestelmän luonti eivät sen sijaan olleet pöydällä missään vaiheessa.

Vasemmistolaisen talouspoliitikan toivoisi keskittyvän myös talouden pelisääntöjen selkeyttämiseen: liikepankkien ja vakausmekanismien toimintaa ja vastuita tulee alistaa suuremmalle julkisuudelle ja niiden riskejä ei saa ulkoistaa. Samalla talousjärjestelmän tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon ympäristölle ja sosiaaliselle kehitykselle aiheuttamansa haitat. Rohkean ja ohjaavan veropolitiikan vaatiminen olisi myös tässä suotavaa.



Heikki Sairanen
Jaakko Stenhäll

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Mikä hitto vaivaa demareita ja vasemmistoliittoa?

Tästä kirjoitan vielä lisää, mutta näin kiiressä pakko mainita. Demarit ja suuri osa vasemmistoliittoa ovat nyt sitten näemmä päästökauppaa vastaan enemmän tai vähemmän.

Janina Andersson: Vasemmiston ympäristölinjasta vielä kerran.

Oma lempilainaukseni Matti Kankaan (vas.) puheesta: ”En hyväksy sitä, että Suomi tekee enemmän kuin muut maat”. Argumentitkin ovat uusliberalistisia. Hyi hyi!

Lisäys klo 6:45: Vielä eilisen keskusteluun linkki.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Martti Korhosen selitys

Antti Kaakinen on harrastanut asiallista kansalaisjournalismia ja pyytänyt tarkennusta Martti Korhosen lausuntoon, johon viittasin viime merkinnässäni. Korhonen on vaivautunut vastaamaan, vaikka kysyjä ei edustakaan valtamediaa. Hieno juttu!

Itse pointti on minusta toki väärä, koska olen ihan varma, että kyseinen kannanotto on vasemmistonuorien liittokokouksen harkittu mielipide. Ei poliittisissa nuorisojärjestöissä voi säästyä keskustelulta päihdepolitiikasta.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Pieni poiminta

En malta olla mainitsematta tätä täälläkin. Hesarin jutussa Vasemmistonuorten halusta laillistaa kannabiksen käyttö ja kotikasvatus omaan käyttöön kerrotaan:

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Martti Korhosen mukaan vasemmistoliitto sanoutuu irti nuorisojärjestön lainsäädäntöhankkeista. Äänestäminen liittokokouksessa ei hänen mielestään ole oikea tapa päättää näin isoista asioista.

Olisi mielenkiintoista tietää, missä päätökset sitten pitäisi tehdä Korhosen mielestä. Vai kritisoikohan hän vain äänestämistä? Olisiko päättäminen pitänyt suorittaa huutamalla tai mahdollisesti heittämällä kolikkoa?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Juoksentelua

Vaalit ovat ilmeisesti ihan oikeasti tulossa. Rikun kampanja sujuu minusta aika asiallisesti. Ehkä vähän yllättäen Riku on pärjännyt aika hyvin IRC-gallerian varjovaaleissa, mikä luo minusta aika paljon uskoa siihen, että oikeissakin vaaleissa voi tapahtua kaikenlaista.

Itse olen nyt ottanut tämän viikon projektiksi vaatimattomasti elämäni palauttamisen paremmille raiteille. Esimerkiksi lenkkeily on jäänyt vähän vähemmälle tässä. Nyt kun sääkin on vähän lempeämpi ei juoksentelu tuntunut yhtään pahalta.

Viime viikolla kiersin katsomassa perustulokeskustelun Tampereen yliopistolla ja TTY:n vaalipaneelit.

Perustulokeskustelusta opin, että Vasemmistoliiton malli on sekava, kun ei esittelijäkään pysty nimeämään malliin aika hiton oleellisesti kuuluvia ominaisuuksia. Panelistina ollut Niina Kiviaho ei kyennyt vastaamaan kysymykseen siitä, miten paljon Vasemmistoliiton mallissa saisi tehdä töitä niin, etteivät tue lähde alta. Tuntuu aika kummalliselta, että tähän ilmeisimpään tuloloukkuun ei oltaisi kiinnitetty juuri huomiota. En oikein jaksa uskoa, että syy on Kiviahon vaan sekavan mallin, joka on vain nykymallin paikkailua purukumilla.

Paneelissa myös sivuutettiin kaiketi kohteliaisuussyistä se, että vasemmistoliiton mallissa opiskelijat saavat muita ryhmiä vähemmän rahaa. Minusta se on erikoista ja pitää nostaa esiin. On puolueen sisäinen asia, ettei opiskelijan ääni kuulu. Jos kuitenkin annetaan tämänkaltaisia malleja keskustelunavaukseksi, ei muiden tarvitse olla kohteliaita.

TTY:n vaalipaneeleiden anti oli ehkä vähän vähäisempää. Ehdokkaat puhuivat ihan mitä sattui puolueen linjasta riippumatta. Minua kyllä häiritsee, että demari haukkuu ydinvoiman ja keskustalainen ei kannata lukukausimaksuja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Kummassakin asiassa olen tietysti näiden yksittäisten ehdokkaiden kanssa ihan samoilla linjoilla, mutta jotenkin tulee surullinen olo miettiessä, että nyt joku huonosti informoitu äänestäjä voi lähteä äänestämään demareita, kun ne on ydinvoimaa vastaan. Paneelien perusteella voi sanoa, että vihreät ovat aika sitoutuneita puolueen ajatuksiin eikä tuollaista sooloilua tarvitse harrastaa.

Vähän tässä samassa teemassa näin Helsingissä elokuvissa mainoksen, jossa kiroiltiin mm. opiskelija-arjen kurjuutta. Mainos loppui lauseeseen: ”Olisiko aika vaihtaa päättäjiä?”. Tämän jälkeen ilmeistyi mainostettavan hepun nimi ja puolue: Keskusta.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vasemmistoliiton haulikko

Eilinen vaaliväittely oli aika tylsää katsottavaa. Ehkä julmin juttu oli kuitenkin nähdä vasemmistoliiton puheenjohtaja vastaamassa kysymykseen: ”Miten paljon veroja olisi varaa alentaa?” Ehkä vielä julmempaa oli se, ettei Korhonen ollut yhtään suuttunut kysymykset oletuksesta. Yleinen konsensus näkyi olevan, että muutama miljardi pitää käyttää veronvähennyksiin, kun se tuottaa enemmän ihan Lafferin käyrän mukaan. Käyrän nimeä nyt ei sentään mainittu, kun sentään hyvinvointivaltiossa eletään.

Sitten vielä mm. keskusta ja vasemmistoliitto haluavat laskea ruuan ALV:tä, missä ei ole tippaakaan järkeä. Vasemmistoliitossa ei (toivottavasti) tajuta, että idea on siis antaa rikkaille verohelpotus. Ai miten niin? No minäpä näytän:

Fakta: Rikkaat käyttävät suhteessa yhtä paljon rahaa ruokaan kuin köyhät.

Herra A tienaa 100 euroa per päivä ja käyttää ruokaan 10 euroa. Tästä on veroa noin 1.45 euroa.
Herra B tienaa 10 euroa per päivä ja käyttää ruokaan 1 euron. Tästä on veroa noin 0.145 euroa

Vasemmistoliiton enemmistöhallitus päättää, että ALV lakkautetaan ruuan osalta.

Herra A saa nyt verohelpotusta 1.45 euroa.
Herra B saa nyt verohelpotusta 0.145 euroa.

Eikö olisi paljon parempi antaa vaikka euro suoraan Herra B:lle? Näin Herra B vaatimattomasti tuplaisi saamansa rahan ja valtion kassaan jäisi vielä jokunen senttikin. Kieltämättä esimerkki on täysin tuulesta temmattu, mutta fakta todella pätee: Rikkaat käyttävät suhteessa yhtä paljon rahaa ruokaan kuin köyhät ja tästä seuraa, että ALV:n lasku keskittää vähennykset rikkaammille. Verovähennyksen yleistä taloutta kasvattavien vaikutusten pitäisi olla aivan uskomattoman suuria, että systeemi olisi Herra B:lle hyödyksi.

Totta kai köyhillä lapsiperheillä saattaisi olla käyttöä niille muutamille lanteille, jotka tuo ALV:n lasku saattaisi tuoda, mutta nekin rahat voitaisiin antaa suoraan lapsilisänä. Raha saavuttaisi näin rahantarpeessa olevat paljon paremmalla prosentilla.

Niin ja mihin hävisi tuotantovälineiden omistaminen vasemmistoliiton puheista? Nyt vaan vähennellään rikkaiden veroja. Kokoomuskin tekee asian rehellisemmin, vaikka nyt näissä vaaleissa toki tavoite onkin ajaa niin vasemmalle kuin porvari kehtaa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail