Aihearkisto: politiika

Miksi oikeiston talouspolitiikka vakuuttaa?

Nyt väistämättä herää kysymys: Miksi kuitenkin kansa kokee kai vieläkin, että Kokoomus hoitaa taloutta paremmmin kuin muut, vaikka puolue tarjoaa hyvin ristiriitaisia ratkaisuja? Ei liene villiä argumentointia väittää, että Katainen ja Niinistö eivät voi olla yhtäaikaa tässä ainakaan ihan oikeassa.

Tässä muutama mahdollinen vastaus:

  1. Historia. Edellisestä Lamasta selvittiin – tai ainakin osa kansasta selvisi – kokoomuslaisten valtionvarainministerien johdolla. Olemme vain tottuneet siihen, että Kokoomus vahtii valtion pohjatonta rahakirstua.
  2. Yleinen stereotypia kokoomuslaisesta on parempi yhteisten rahojen vahtijoina kuin muiden puolueiden. Eikö kuka tahansa antaisi mielummin rahansa mahdollisesti vähän ahneelle pankkirille mielummin kuin tehdasduunarille, maanviljelijälle tai ekohipille?
  3. Kokoomus pääsee puhumaan taloudesta enemmän kuin muut ministeripaikkansa ansiosta. Valtionvarainministerinä Katainen pääsee ääneen nimenomaan talousasioissa ja hän jatkaa tässä pitkää perinnettä.
  4. Puhe leikkauksista tuntuu tarkalta talouspolitiikalta. Keynesiläinen talouspolitiikka, jossa valtion pitäisi lisätä kulutustaan laman aikana tuntuu arkijärjen vastaiselta. Jos meidän perheen pitää kiristää vyötään, kai valtionkin täytyy! Ei ole merkitystä sillä, onko elvyttäminen sinällään järkevämpää.
  5. Vaihtoehtojen puute julkisessa keskustelussa. Muiden puoluiden talouskeskustelu on varsin heikkoa. Ainakin minun on vaikea ymmärtää, mitä keskusta tällä hetkellä talouspolitiikalta haluaa ja miten se aikoo vastata tulevaisuuden haasteisiin. SDP:n venkoilu Kreikan ja Irlannin lainoituksessa tuntui lähinnä kömpelöltä yritykseltä olla eri mieltä. Oli varsin selvä, että puolue olisi tehnyt jokseenkin nykyhallituksenkaltaista politiikkaa, jos olisi itse ollut vastuussa. Perussuomalaiset eivät kykene haastamaan ketään asiantuntemuksellaan, oli aihe melkein mikä vaan. Vihreiden ja vasemmiston talouspoliittinen ajattelu taas ei oikein näy julkisuudessa.
  6. Kokoomus onnistuu välillä estämään keskustelut taloudesta. Jos Kokoomus ei halua jotain keskustelua käytävän, voidaan vedota vain taloudelliseen pakkoon. Esimerkiksi Hetemäen työryhmä ei selvittänyt progressiivista pääomatuloverotusta, sillä siihen ei löytynyt taloustieteestä syitä – viis siitä, että kyseistä mallia vaaditaan laajalti Suomen puoluekentässä.

Miten sitten voitaisiin laajentaa keskustelua? Vihreiden talouspoliittinen ajattelu ei ole juuri julkisuudessa näkynyt, vaikka olen vakuuuttunut siitä, että meillä on suuret linjat aika hyvin hallussa. Meidän pitäisi joskus puhua vain ja ainoastaan taloudesta – niin kylmältä kuin se kuulustaakin. Kuvaavin episodi tähän liittyen sattui Nokialla viime vuoden loppupuolella. Käsittelyssä oli puolueen erinomainen elinkeinopoliittinen ohjelma, jossa otettaan kantaa erittäin hienosti ja raikkaasti siihen, miten Suomessa voidaan pärjätä jatkossakin. Julkinen keskustelu kuitenkin keskittyi puoluevaltuuskunnan vääntöön ruotsin kielestä ja talous unohtui.

Millaista sitten on vihreiden talouspoliittinen ajattelu? Yritän valottaa tätä teemaa seuraavassa seuraavassa kirjoituksessani, mutta toki tätä ennen kannattaa tutustua vaikkapa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden talouspoliittiseen ohjelmaan. Ohjelman ajattelua on aika hienosti saatu vietyä parin viime vuoden aikana myös Vihreiden eri ohjelmiin hienona esimerkkinä Vihreiden elinkeinopoliittinen ohjelma.

Kirjoitus on kolmas osa 40 osaista kirjoitussarjaa politiikan sisällöistä – tällä kertaa tosin taisi mennä vähän keskusteluksi keskustelusta, mutta vältetään sitä ensi kerralla.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Kaupungintalon "valtaus"

Tänään oli kaupungin ylioppilas- ja opiskelijakuntien kaupungintalon ”valtaus” (1). Tapahtuma oli tavallaan aika mukava ja opiskelijoiden astuntotilanteen esiinnostaminen on varsin tarpeellista.

Ehdokkaita oli kuulusteltavaksi valtava määrä, joten varsinaista keskustelua ei päästy käymään, mikä oli erittäin suuri sääli. Nuorten poliittisten vaikuttajien pitäisi päästä keskustelemaan enemmän keskenään myös puoluerajojen yli.

En huomannut varata puheenvuoroa heti kyllä/ei -kierroksen päätteeksi, joten vihreät ja punaiset lappuni jäivät selittämättä. Suuri osa kysymyksistäni on toki vastattuna vaalisivuillani, mutta avaanpa aikani kuluksi muutamaa näistä vastauksista.

Esittelykierrokselta huomion, että taisin olla ainoa nuorehkoista ehdokkaista, joka suoraan nosti ilmastokriisin ehkäisyn teemakseen. En ole ihan varma, pitäisikö tätä pitää merkittävänä seikkana erityisesti yhdistettynä siihen, ettei ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien kunnallispoliittisessa ohjelmassa mainita suoraan ilmastonmuutosta. On tietysti mahdollista, että muut näkevät tämän implisiittisesti olevan mukana teemoissaan, mutta en ole täysin vakuuttunut.

Vastasin kyllä väitteseen: ”Tampereen kunnallisveroa on korotettava”. Jäin kysymyksen vastaajissa varmasti vähemmistöön vastauksellani. Lähinnä yritin viestiä sitä, että olen valmis veronkorotuksiin, jos kaupungin peruspalveluita ei saada tuotettua säällisesti. En sinällään näe juuri nyt veronkorotuspaineita, mutta eihän tuosta nykyisestä talouden myllerryksestä tiedä, mitä tapahtuu vaikkapa huomenna.

Olin myös pikaratikan ja Kekkosentien tunnelin puolella. Ensimmäinen vie Tampereen joukkoliikenteen raiteille ja vähentää näin takulla päästöjä. Nopeampi yhteys Hervannasta ja Vuoreksesta keskustaan on erittäin viisas pitkän aikavälin investointi. Kekkosentien tunneli on mielestäni tärkeä siksi, että se antaa mahdollisuuden tiivistää yhteiskuntarakennetta ja vapauttaahan tunneli yhden hienoimmista Tampereen rannoista.

Paikalla ollut kokoomuslainen herätti kysymyksen siitä, ovatko muut kokoomuslaiset yhtä suurudenhulluja maanpinnan alla tapahtuvan rakentamisen suhteen. Ajatus kuulosti lyhyesti siltä, että kaupungin keskustaan pitäisi päästä ajamaan suoraan Kekkosentieltä. Vastustan ajatusta. Kaupungin keskustaan suuntautuva liikenne pitäisi siirtää yksityisautoista juniin, busseihin ja ratikoihin.

Myöskin SDP:n puolelta tuli kummallista ja jäsentymätöntä vastaanhangoittelua pormestarin suoraa kansanvaalia vastaan. Itse olen varma, että kansa osaa tehdä valinnan aivan yhtä hyvin kuin valtuusto.

Oli valtava sääli, ettei kahta viimeistä asiaa saatu avattua kunnolla. Ehkä joskus vaalien jälkeen…

(1) Väistämättä tulee mieleen, onko kaupungin ylimmän johdon kanssa sovittu ”valtaus” todella radikaaleinta, mihin me nuoret pystymme.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Lukukausimaksuista

Viime aikoina on käyty huolestuttavan paljon keskustelua lukukausimaksuista. Ajatuksena lukukausimaksut suomalaisille opiskelijoille olisivat melkoinen loikka taaksepäin aikoihin, jolloin varallisuus ja sivistys vain periytyivät ja nousukkaat olivat lähinnä epäilyttäviä.

Minusta ilmainen koulutus takaa paikan, jossa yhteiskuntaluokasta toiseen nouseminen voi onnistua. Maailmaan tullessaan on Suomenkin kansalaisella jo melkoinen määrä yhteiskunnan rakennelmista johtuvia haittoja ja esteitä asuinpaikasta sukupuoleen, jotka estävät enemmän tai vähemmän etenemistä yhteiskunnassamme. On valtava sääli, että suurin näistä esteistä taitaa tällä hetkellä olla vanhempien koulutus ja varallisuus. Muutamien tai jopa useimpien hyytyminen ei tosiaan tarkoita, että esteiden raivaaminen pitäisi lopettaa. Maksullinen koulutus olisi esteenä valtava ja tekisi vanhempien varallisuudesta vielä nykyistäkin isomman esteen. Esteitä pitää vähentää – ei lisätä!

Maksut ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille ovat eri tavalla huono idea. Jos Suomi tosiaan haluaisi aktiivisia maahanmuuttajia, en näe juuri parempia hakijoita kuin nämä Suomeen opiskelemaan haluavat. On varmaan totta, että osa lähtee kotiin ilmaisen koulutuksensa kanssa, mutta varmastikin osa jää ja osa tulee takaisin jonkin ajan kuluttua. Sitä paitsi yliopistosysteemimme on niin sekaisin, että sitä pitäisi parantaa melkoisen paljon, että kukaan haluaisi siitä maksaa.

Oleellisin argumentti lukukausimaksuja vastaan on kuitenkin se, että sivistys on itseisarvo. Tieto taitaa olla paras asia, mitä yhteiskunta voi tuottaa. Ilmainen koulutus takaa tiedon jakautumisen ja tuottamisen isolle joukolle kansalaisia. Kukaan täysipäinen ei ole ehdottanut maksuja peruskouluihin. En näe juurikaan eroa yliopistomaksujen ja peruskoulumaksujen välillä. Kummatkin rajoittaisivat kansalaisten pääsyä sivistyksen luokse tasavertaisina.

Jos tarkoitus kaikissa näissä ideoissa on vain opintoaikojen nopeuttaminen, pitäisi minusta välillä kokeilla porkkanaakin. Mitä jos opiskelija saisi vielä maksamattomista opintorahoistaan vaikkapa puolet könttäsummana valmistuttuaan? Kohtuullinen opintorahakin olisi tietysti jo radikaali kokeilu…

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail