8 ohjetta ehdokkaan valintaan eduskuntavaaleissa

1200px-Eduskuntatalo_Helsinki

Tuntuu olevan muotia kirjoittaa tekstejä siitä, mitä ehdokkaiden kannattaisi tehdä. Lobbareilla ja etujärjestöillä on tähän omat intressinsä. Itse ajattelin kuitenkin neuvoa äänestäjää valitsemaan ehdokkaansa paremmin. Tavoitteeni on tarjota ohjeita, joita hyödyntämällä eduskunnasta tulisi parempi sekä näissä vaaleissa että tulevaisuudessa.

1) Vaadi ehdokkaalta vaalirahoituksen ennakkoilmoitus.

Kuulostaa ankean tylsältä, mutta vaalirahoitus on yksi suurimpia kansan ja poliitikkojen suhdetta vääristäviä asioita. Jos joku antaa sinulle tuhansia euroja, kyllä se vähän pistää kuuntelemaan tarkemmin kuin satunnaista tyyppiä torilla. Ennakkoilmoitusta ei ole pakko jättää, joten moni jättää sen täyttämättä. Tämä on hyvä tapa saada käsitys siitä, suhtautuuko ehdokas lobbaamiseen riittävän kriittisesti. Jos muuten hyvältä tuntuva ehdokas ei tee ilmoitusta, kerro siitä hänelle. Isot rahat pysyvät politiikasta pois vain hirveällä julkisella paineella. Ongelma on nimenomaan se, kun ehdokas saa valtavasti rahaa yhdestä tai muutamasta lähteestä. Muutamien kymppien tai jopa satasten lahjoitukset ovat hyvä vastapaino isoille rahoille.

2) Äänestä vähiten huonoa puoluetta.

Suomen vaalijärjestelmässä ääni menee puolueelle ensin ja sitten paikkojen järjestys määräytyy äänestäjien tahdon mukaan listan sisällä. Puoluetta ei tarvitse rakastaa eikä kaikkia sen tavoitteita jakaa. Puolue on kokoelma ihmisiä, joilla on monenlaisia painotuksia ja niistä käydään puolueen sisällä vääntöä – näkyvää tai näkymätöntä. Puolueen yleislinja ei muutu yhden ehdokkaan valinnalla tai valitsemattomuudella. Puolueiden yleislinjat voi selvittää vaikkapa puolueiden verkkosivuilta.

3) Valitse ehdokas mielipiteiden perusteella – älä mainosten.

Vaalikoneet ovat ihan hyvä tapa saada yleiskäsitys siitä, kuka ehdokkaista ajattelee suurin piirtein samoin kuin sinä. Vaalikoneista et kuitenkaan välttämättä näe sitä, kuinka paljon ehdokas priorisoi eri asioita. Kannattaa siis vilkaista pääteemat vaikka ehdokkaan kotisivulta. Jos ne ovat sinua sykähdyttäviä asioita, voit olla löytänyt sopivan ehdokkaan. Älä tee valintaa kuitenkaan ihan vielä.

4) Huomio ehdokkaiden demografia.

Meillä kaikilla on päämme sisällä valtava määrä erilaisia mielikuvia erilaisista ihmisryhmistä. Suuri osa lienee täysin tosiasioihin perustumattomia, osa voi pitää keskimäärin paikkaansa, mutta tuskin jokaisen ryhmän jäsenen kohdalla. Eduskunnan kokoonpano painottuu erittäin voimakkaasti vanhoihin miehiin. Koska on kaikkien etu, että erilaiset näkökulmat näkyvät ja kuuluvat myös eduskunnassa, kehotan miettimään, voitko jotenkin äänestää tätä painotusta vastaan. Mieti vielä kerran, hyppäsitkö hyvän naisehdokkaan ohi tai ohititko hyvän nuoren ehdokkaan vain sukupuolen tai iän mukaan. Itse painottaisin erityisesti ikää – alle 29-vuotiailla ei ole yhtään edustajaa nykyisessä eduskunnassa.

5) Äänestä hyvin palvelevaa ehdokasta.

Kun olet haarukoinut valintasi muutamaan ehdokkaaseen, suosittelen lähettämään mahdollisille ehdokkaille yhden tai pari kysymystä teemasta, jonka tunnet todennäköisesti paremmin kuin ehdokkaat. Ymmärrätkö miten nettineutraaliteetti toimii? Oletko joutunut kiroilemaan toimeentulotuen jotain ikävää yksityiskohtaa? Oletko perehtynyt TTIP:iin? Eikä asian ei tarvitse olla näinkään erikoinen. Muodosta aiheesta kysymys ja lähetä lähetä se sinulle suurin piirtein sopivalle ehdokkaalle tai parille. Jos kysymyksen lähettäminen ei onnistu, turha kuvitella, että ehdokas parantaisi tapansa eduskunnassa. Jos ehdokas on niin suosittu, ettei ehdi vastaamaan yhdelle äänestäjälle, ei hän varmaan sinun ääntäsi jää kaipaamaan. Jos taas saat vastauksen, vertaa sitä omaan käsitykseesi. Jos ehdokas argumentoi hyvin, voit antaa ehkä pienen mielipide-eron anteeksi. Ymmärrysyrityksen vakavuus on tärkeintä. Jos linjat ovat ihan väärät, on tässä toki hyvä paikka luoda painetta aiheen suhteen ja voi kertoa kantasi lyhyessä sähköpostissa.

6) Äänestä ehdokasta, joka perustelee ajatteluaan julkisesti

Vaikka valitsisin sata kertaa mieluummin tyhmän ja hyväsydämisen ehdokkaan kuin ilkeän ja fiksun, on argumentoinnista ja politiikan sisällöistä oikeasti välittävä ihminen läpi päästessään huomattavan arvokas koko valtiolle. Avoimesti ja julkisesti mielipiteitä esittävä kansanedustaja tarjoaa mainion näköalan eduskuntaan ja voi ehkä vaikuttaa paitsi politiikan sisältöihin myös julkiseen keskusteluun. Ei sillä ole juuri väliä, pitääkö ehdokas blogia vai facebookaako hän aktiivisesti. Jos viestit ovat politiikan sisällöistä kertovia myös muulloin kuin vaalien alla, voit olla vielä varmempi valinnastasi.

7) Jos kyllästyit jo ajat sitten, unohda kaikki edeltävä ja äänestä fiiliksellä.

Yhdellä äänellä ei ole ihan hirveästi väliä. Jos siis asia kiinnostaa sinua suhteellisen vähän, ei hiukan heikosti osoitettu ääni ole niin iso asia. Vanhimmat ikäluokat äänestävät, koska se on ollut aina tapana ja ehdokkaan valinta on varsin altis virheille. On harmillista, jos nuoremmat jättävät äänensä käyttämättä vain siksi, etteivät ole ”tarpeeksi perehtyneitä”. Suurin osa äänestäjistä ei ole tarpeeksi perehtyneitä. Jos tiedät siis vaikka sen, että Kristillisdemokraatit ovat ärsyttäviä, äänestä satunnaisesti jotain muuta porukkaa. Jos tykkäisit siitä, että oman ikäisiäsi olisi hiukan enemmän valtakunnan huipulla, äänestä satunnaisesti nuorta ehdokasta. Jos kaikki nukkuvat nuoret päättäisivät tehdä näin, olisi nuorilla ihan hyvä edustus eduskunnassa pian. Tiedon vähyys on surkea syy jättää äänestämättä!

8) Jos intoa vielä piisaa, kerro äänestäsi muille.

Jos käytit edes pienen pienen määrän energiaa ehdokasvalintaasi, kerro valinnastasi muille. Usein keskusteluissa kuulee viittauksia vaalisalaisuuteen, kun puhutaan siitä, miten vaaleissa toimisi. Tämä on naurettavaa. Tietenkin jokainen saa kertoa äänistään niin paljon kuin haluaa. Itse väitän, että tämä on tehokkaampi demokraattinen toimi kuin se, että itse raahautuu äänestämään.  Meistä kaikilla on jonkinlainen verkosto ihmisiä, joiden toimintaan voimme vaikuttaa. Jos kokee vaivaannuttavaksi kertoa täsmälleen, ketä lopulta äänesti, voi ihan hyvin listata vaikkapa pari todella hyvää ehdokasta yhteen Facebook-statukseen ja asia on sillä selvä.

Lue myös: Veikko Erannin hyvät ohjeet.

Kuvalähde: ”Eduskuntatalo Helsinki” by Janne Hellsten – originally posted to Flickr as Eduskuntatalo. Licensed under CC BY 2.0 via Wikimedia Commons – http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Eduskuntatalo_Helsinki.jpg#mediaviewer/File:Eduskuntatalo_Helsinki.jpg

päivitys 3.3.2015 klo 10: korjattu typoja, korjattu pohdintaa vaalirahoituksesta painottaen mikrolahjoitusten roolia.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *