Puhe puoluevaltuuskunnassa 29.9.2012

Nuorten syrjäytymisestä on puhuttu viime aikoina varsin paljon. Siitä taitaa olla kiittäminen presidentti Sauli Niinistön lanseeraamaa kampanjaa tai ehkä tarkemmin sen herättämää keskustelua.

Keskustelun ytimessä on nyt kysymys siitä, mikä on julkisen sektorin ja mikä yksilön vastuun rooli. Suomessa on joukko oikeistolaisia ajattelijoita, jotka näkevät, että yksilön vastuu riittää kaikkeen. Oikeisto näkee, että syrjäytyminen estetään patsistamalla yksilöt auttamaan itseään ja ehkä kaveriaan. Sen sijaan vasemmalla vaaditaan “puuttumista rakenteisiin”.

Oikeistolainen ajattelu aiheesta on ohut ja osoittaa, ettei asiaa ole mietitty loppuun asti. Jos olet kipeä, menet lääkäriin etkä kaverille. Jos haluat lapset kouluun, haluat opettajan etkä kaveria. Jos satunnainen olut on muuttunut kossupulloon ennen puoltapäivää, et toivottavasti mene pelkästään kaverin puheille. Kokoomus patistaa kaverille. Me muut ymmärrämme, että vain valtio ja kunta voivat taataa palvelut kaikille.

Vasemmistolainen ajatus siitä, että on muutettava rakenteita on periaatteessa oikeampi. Koko hokemassa “muutetaan rakenteet” on vaan sellaista akateemisen vasemmiston jargonia, joka varmasti estää tavallista kansalaista ymmärtämästä, mitä ajatuksella tarkoitetaan ja ei takulla anna syrjäytyneelle oikein mitään. Nuori alkoholisti Tampereen Anttilan nurkilla kiroilemassa rakenteita on ainakin minusta vähän epätodennäköinen kuvitelma.

Suuret tuloerot tai tarkemmin varallisuuserot ovat kuitenkin ihan tämän ongelman ytimessä. Ville Niinistö käsitteli näitä puheessaan lähes täydellisesti.

Tärkein ratkaisuista minustakin tuloeroihin ja niiden kanssa elämiseen on, että palvelut ovat samat niin köyhälle kuin rikkaalle. Köyhien sairaalasta tulee köyhä sairaala ja köyhien koulusta tulee köyhä koulu. Ei siis tehdä palveluita köyhille vaan palveluita kaikkille.

Rikkaat ovat tunnetusti vahvempia pitämään puoliaan kuin köyhät keskimäärin. Meidän pitää valjastaa tämä voima niin, että rikkaat pitävät huomaamattaan huolta myös köyhistä. Rikkaat pitää siis panna vahtimaan, että koulussa on kaikki hyvin, sairaalassa palvelu pelaa ja vanhuksilla riittää hoitajia. Rikkaat ja köyhät pitää saada vetämään köyttä samaan suuntaan.

Asian tärkeyden voi varmistaa katsomalla Suomen terveydenhuollon ja peruskouluja. Rikkaat ja köyhät vetävät köyttä eri suuntiin terveydenhuollossa ja peruskoulussa samaan suuntaan. Terveydenhuolto tökkii, kun rikkaat eivät sitä käytä. Peruskoulu on suurinpiirtein maailman paras, koska rikkaat käyttävät sitä. Samaan suuntaan vetämällä tulee maailman parasta. Eri suuntiin vetämällä tulee kaikille hankalaa.

Kun kaikki vetävät yhteen suuntaan, korjautuu iso osa suurista ongelmistamme. Ja yksi niistä on se nuorten syrjäytyminen. Siinäkin auttaa kummasti jos koulut ja terveydenhuolto pelaavat.

Olisin kaivannut tällaista ongelman määrittelyä ja ratkaisua myös siltä presidentin työryhmältä. Itseasiassa samaa mieltä oli tammikuussa muuan Sauli Niinistö, joka Aamulehden mukaan vaati nuorten syrjäytymisestä työryhmää, jonka ajatus oli tuottaa “ajatuksia ja esityksiä niin päätöksentekijöille kuin myös julkiseen keskusteluun”. Se oli fiksu linjaus, josta ehtisi vielä pitää kiinni.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail