Markkinatalous ei itsestään tuota parasta mahdollista lopputulosta

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden talouspoliittinen ohjelma väittää: “Markkinat välittävät tietoa niukkuudesta ja tarpeista tavalla, johon mikään suunnittelu ei kykene.” Markkinat koostuvat yksittäisistä vapaaehtoisista vaihdoista. Nämä vaihdot ovat kummankin osapuolen mielestä parempia kuin se, ettei vaihtoa tapahdu. Tällä päättelyllä siis rajat auki, regulaatio pois ja julkinen sektori markkinoita vääristävänä pois.

Asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen – eikä onneksi ole sitä myöskään ohjelmassa. Markkinat eivät itsestään tuota parasta mahdollista lopputulosta. Markkinoiden tehostamiseksi markkinoihin on puututtava ainakin seuraavista syistä:

  1. Ulkoisvaikutukset – Jos Pena myy halpoja sukkia tehtaassaan, joka päästää myrkyt jokeen, lienee selvä, että muutama muukin ihminen on Penan sukkabisneksen vaikutusten kohteena. Toisaalta vaikutukset voivat olla myös positiivisia esimerkiksi jos Matti rakentaa esteettisen talon, on talosta myös iloa naapureille.
  2. Asymmetrisen tiedon ongelmat – Jos markkinoilla on tietoa vain toisella osapuolella, häiritsee se kaupantekoa. Kannattaako valmistajan satsata laatuun, jos kuluttaja ei erota pitkään kestävää tuotetta heti hajoavasta? Eipä kannata.
  3. Puutteet tiedon kulussa – Esimerkiksi nykyisessä pankkikriissä yksi ongelma on, ettei kukaan pakottanut pankkeja toimimaan läpinäkyvämmin. Rahoitusalan uudet “innovaatiot” sekoittivat ihmisten käsityksen siitä, mitä omaisuutta on missäkin. Markkinoilla oli näin suuria vaikeuksia arvottaa pankit oikein. Kun hinnat sitten alkoivat vastata todellisuutta, tapahtui se yhtenä rysäyksenä.
  4. Puutteet toimijoiden rationaalisuudessa – On kiistämätön tosiasia, ettei tavallinen kuluttaja eikä edes hienoimman pankin johtaja, tee päätöksiään täysin rationaalisesti summaten etuja ja haittoja. Ihminen on epärationaalinen olento ja rationaalinen etuansa optimoiva ihminen on korkeintaan jonkinlainen likiarvo todellisesta. Larry Summers kärjisti ajatuksen tarinan mukaan: “There are idiots. Look around.” Ei niin että tässä tarvitsisi itseä kauemmas katsoa: en minäkään osaisi valita vaikkapa itselleni parhaiten toimivaa korvaavaa lääkettä.
  5. Puutteet kilpailussa – On olemassa valtava määrä esimerkkejä aloista, joilla toimijoina Suomessa on käytännössä vain yksi tai muutama yritys. Monopolit ja kartellit estävät markkinamekanismia toimimasta.

Ratkomalla nämä (ja varmaan monet muut) ongelmat saataisiin siis tehokkaammin toimivat markkinat. Tällöinkin jää järjestelmään vielä esimerkiksi seuraavat vähän eri tyyppiset – mutta hyvin merkittävät – ongelmat:

  1. Pääoman kasautuminen – Vaikuttaa siltä, että markkinatalous tuottaa herkästi tilanteita joissa rikkaat rikastuvat ja köyhät pysyvät köyhinä tai jopa köyhtyvät. Ilmiöön voi törmätä esimerkiksi ihmisten varallisuuden parissa: rikkaat suvut pysyvät rikkaina ja köyhälle yhteiskunnallinen nousu on vaikeaa.
  2. Ihminen ei tiedä, mikä tekee hänet onnelliseksi – Ihminen ei ole täydellinen rationaalinen optimoija, kun kysymys on rahasta. Ihminen on tästä vielä kauempana, kun kyse on siitä, mikä tekee meidät onnelliseksi. Esimerkiksi ihmiset aliarvioivat useiden tutkimusten mukaan pitkästä työmatkasta johtuvat kärsimykset, yliarvostaen esimerkiksi hienompaa taloa kauempana. Tästä seuraa tutkimusten mukaan vähemmän onnea kuin “järkevällä” arvostuksella.
  3. Raha ei ole kaiken mitta – On olemassa paljon hienoa, jota markkinat eivät arvosta tarpeeksi korkealle. Esimerkiksi on varmaan turha kuvitella, että markkinoilla olisi paljoa kysyntää kosmologialle. Taloudellisia hyötyjä kosmologian harjoittamisesta on vaikea osoittaa tai ne ovat liian pitkällä tulevaisuudessa.

Vaikuttaa siis siltä, että markkinoita pitää auttaa aika paljon, että niillä päästään hyvään lopputulokseen. Tästä huolimatta en haikaile suunnitelmatalouden pariin. Markkinataloudessa on vahvaa sen itse itseään korjaava luonne. Jos joku yritys tekee jotain asiaa hullunkurisen huonosti, löytyy toimivilta markkinoilta yritys, joka osaa tehdä asian hyvin. Suunnitelmataloudessa ei tällaista korvaavaa organisaatiota ole.

Yritän seuraavassa kirjoituksessa pureutua erilaisiin tapoihin tehostaa markkinoiden toimintaa ja löytää ratkaisuja myös esittämääni muutamaan muuhun huomioon.

Kirjoitus on neljäs osa 40 osaista sarjaa kirjoituksia.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail