Kylmän tieteen fani jyrähtää

Taru Mäkelä väittää HS-raadin vastauksessaan:

Suomalainen koulujärjestelmä on painottanut liikaa matematiikkaa ja kovia tieteitä. Nuorilla ei ole avaimia moraalin ja ihmisyyden problematiikkaan, näiden syvälliseen ymmärtämiseen tarvitaan filosofiaa.

Silläkin uhalla, että herättelen tässä kahden kulttuurin (luonnontieteiden ja humanismin) välistä kistaa, on minun pakko sanoa, että voi jumalauta!

Lukiossa on oikeasti aika vähän pakko lukea ”kovia tieteitä”. Jokunen kurssi biologiaa, yksi fysiikka, yksi kemiaa, ehkä 6 kurssia lyhyttä matematiikka. Ei tuo oikeasti ole mikään kovin valtava painotus vielä. Alemmilla luokilla tilanne on suurinpiirtein sama.

Miksi muuten filosofian puutteesta ei voi syyttää uskonnonopetusta? Miksi Jumalaa pitää takoa ensimmäisestä luokasta alkaen oppilaiden päähän ja aloittaa sitten filosofian opetus joskus lukiossa? Yhteinen katsomusaine olisi selvästi paras tapa saada lisää ”moraalin ja ihmisyyden problematiikkaan” kouluun, mutta kai on helpompi hyökätä nykymaailmankuvan ymmärtämiseksi pakollisia aineita kohtaan.

Väitän, että nykyajan ihminen voi ymmärtää ihmisyyttään paljon syvällisemmin kuin Platon. Minä voin ymmärtää, että ajatukseni ovat kemiallisia prosesseja aivoissani ja minä voin yrittää kuvitella, miten valtavassa universumissa asun. Tiedän olevani sukua jokaiselle eliölle tällä planeetalla. Näiden asioiden ymmärtäminen kuitenkin vaatii matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian ymmärrystä. Sivunmennen sanoen antiikin filosofit olivat osa näiden tieteiden eturintamaa ja olisivat varmasti olleet hemmetin kiinnostuneita näiden alojen kehityksestä. Milloin näistä täsmälleen edes tuli ”kova tiede”?

En sinällään ole vastaan filosofian opetuksen lisäämistä. Kuitenkin vaadin, että sisältöjen on oltava nykyaikaisia ja toisaalta ”kovia tieteitä” ei pidä vähentää. Uskonnon muuttaminen enemmänkin filosofiaksi olisi varmasti paljon parempi tie nykyihmiselle.

Jos muuten haluatte nähdä miehen, joka oikeasti ylittää tyylikkäästi humanismin ja luonnontieteiden välistä kuilua, suosittelen lämpimästi Daniel Dennettin luentoa: Good Reasons to ”Believe” in God. Ensimmäiset 17 minuuttia ovat ateistien selkääntaputtelua, mutta itse luento on täysin rautainen. Miehen kirjat ovat Breaking the Spellin ja Consciousness Explainedin perusteella melkoisen rautaista luettavaa.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

4 thoughts on “Kylmän tieteen fani jyrähtää”

  1. Hei plz! Filosofiaa voi opiskella keskivertolukiossa 4-5 kurssia, matematiikkaa 14-18. Psykologiaa on tarjolla se sama 4, fysiikkaa 8-14. Jostain se 75 pitää saada kokoon, humanistit joutuu poimimaan sitä ja tätä tuolta ja täältä eivätkä oikein voi painottaa yhtään mitään.

  2. Ottamatta kantaa kirjoitukseesi, mielessäni on jo hetken aikaa ollut kysymys siitä, että miksi blogin nimi on ”vesilasi” eikä ”vaaliviskilasi”? 🙂

  3. ii: Joo voin toki myöntää, että tuo painottamisen mahdollisuus taitaa uupua uupua humanistien puolella. Mielestäni oli kuitenkin kohtuullista keskittyä siihen, mitä kaikki joutuvat lukemaan.

    Sitten on mainittava sekin matematiikan painotuksen mahdollisuuden puolesta, että oikeasti meillä teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassakin TTY:llä joudutaan tekemään vuosia töitä, että päästään tasolle, jossa voidaan ymmärtää vaikkapa nykypäivän tutkimusta. Tämä siitä huolimatta, että lähes kaikki ovat aika paljon luonnontieteitä voineet lukea.

    jawb: En ota kantaa näin julkisella foorumilla 🙂

  4. Loistava kirjoitus!
    ”Kovien tieteiden” pakollinen osuus on mielestäni jopa liian pieni. Lyhyttä matematiikkaa kun ei voi edes kovaksi sanoa; sitä ei edes ole pakko kirjoittaa.
    Harvassa lukiossa fysiikkaa pystyy yli 9 kurssia opiskelemaan. Löytyyhän humanisteille historiaa, uskontoa/ET:tä, kieliä…
    Oma kouluni on iltalukio, jossa filosofia on paikallaan, mutta en ole ollenkaan varma, ovatko päivälukion ekaluokkalaiset vielä valmiita kovinkaan syvälliseen filosofiseen ajatteluun, siellä alussahan se pakollinen kurssi yleensä luetaan.
    Oma blogini ei liity paljoakaan omaan työhöni, joten vosin vaikka käyttää nimimerkkiä
    ”Kovien tieteiden kova opettaja”

Kommentointi on suljettu.