Harvoin näkee aivan niin ilmeistä esimerkkiä journalistien matemaattisen lukutaidon puutteesta kuin Hesarin juttu: Tutkimus: Lukio kannattaa käydä kolmessa vuodessa. Tutkimuksessa todettiin, että lukion menestys puoltoäänissä mitattuna oli heikompi, jos opiskeluajat olivat keskimäärin pidempiä. Tämä ei tietenkään tarkoita, että lukion käyminen neljässä vuodessa johtaisi suoraan huonompiin arvosanoihin. Vastahypoteesina toimittajan arvioon (ainakaan samassa muodossa ja nopealla selailulla se ei löydy tutkimuksesta): Opintojensa kanssa ongelmissa oleva opiskelija opiskelee pidempään. Pitäisi kysyä, onko siitä lisävuodesta hyötyä tämänkaltaisille opiskelijoille. Henkilökohtaisesti tiedän paljon ihmisiä, joilla syystä tai toisesta motivaatio romahti lukion aikana ja opinnot siksi venyivät neljään vuoteen. Väitän, että tämä on yleisempikin ilmiö kuin tuttavapiirini kummallinen piirre.

Lisäksi tämä tutkimuskin tuntuu ottavan puoltoäänien vertailun tosissaan. Puoltoäänet ovat äärimmäisen huono mittari jopa ylioppilaskirjoitusten menestyksen mittaamiseen. Ainakin tutkimuksen aikavälillä 2000-2004 puoltoäänet korostavat lähinnä menestystä kielissä ja kielten kirjoittamisen määrää. Erittäin surkean arvosanan kirjoittaminen, vaikkapa ranskasta on oleellisesti parempi kuin ei ranskaa ollenkaan. Toisaalta pitkää matematiikkaa ei erotella ollenkaan lyhyestä matematiikasta. Ottaa päähän, että näitä puoltoääniä heilutellaan mediassakin niin paljon. Pitäisi ehkä harkita kunnollisten tilastojen julkistamista joka lukiosta, että tästä nykyisestä typeryydestä päästäisiin pois. Jos mitataan väärää asiaa, tehdään helposti vääriä asioita lisää.