Tänään vietin hetken lämmittelemässä ja nukkumassa kotonani ennen lähtöä Hervantaan viemään viimeisiä vihreitä mainoksia. Olo on aika vapautunut. Kaikki merkit ovat mielestäni positiivisia ja ihmiset ovat hirveän optimistisia vaikkakin väsyneitä.

Soitan Neon Biblea ja mietin, että ainakin teen nyt tärkeää työtä. Vaikka tulisi karvas tappio, olemme tehneet pirun hienon kampanjan, jolla toivottavasti saadaan uusia vihreitä äänestäjiä ilman valtavaa budjettia. Minulla on vähän parempi omatunto näiden vaalien jälkeen.

Aina välillä olen miettinyt keskustelua seuraavien sukupolvien kanssa ilmastonsuojelusta. Jos joku tänään syntyvä lapsi kysyy, mitä teit silloin kuin maailmaa tuhottiin, voin ainakin sanoa hyvin mielin, että yritin täysillä. Kertoa siitä kun raahattiin vihreiden mainoksia Hervantaan ja toivottiin, että muutkin heräisivät. Kertoa siitä kun noin 65-vuotias vanha äijä yritti iskeä Vihreiden vaalikopilla tai siitä kun juotiin viiniä ja kiroiltiin kokoomuslaisia turpeenpolttajia.

Omat valintani ovat välillä epäeettisiä. Syön lihaa, käytän sähköä tällaiseen typerään blogiin ja en aina jaksa tuskailla ympäristöstä niin paljoa kuin pitäisi. Näissä vaaleissa olen kuitenkin eettisimmällä ja reiluimmalla puolella. Uskon, että siitä voi olla myös tulevaisuudessa ylpeä!